Ystävyys kortilla: Vapaaehtoisina ystävinä toimivien ja kehitysvammaisten henkilöiden kokemuksia Ystävänkortti Toiminnan ystävätoiminnasta
Salo, Taina (2021)
Salo, Taina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021081617022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021081617022
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää Ystävänkortti Toiminnan toimijoiden kokemuksia ystävätoiminnasta kahdesta eri näkökulmasta. Tutkimuskysymyksissä tulivat esille vapaaehtoisina toimivien ystävien kokemukset ystävätoiminnasta sekä kehitysvammaisten henkilöiden kokemukset siitä, miten ystävätoiminta on vaikuttanut heidän elämäänsä. Kokemusten selvittämisen avulla pyrittiin keräämään tietoa ja löytämään toiminnalle kehittämisen kohtia tämänhetkistä tilannetta palvelemaan. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa on lisäksi määrällisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimuksessa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimusaineisto koostui vapaaehtoisina ystävinä toimivien Webropol-kyselyn vastauksista sekä kehitysvammaisten henkilöiden haastatteluista. Kyselyyn vastasi 25 henkilöä 49:stä, mikä on 51 % otannasta. Haastatteluaineisto koostui yhdeksän (n=9) henkilön tiedonannoista.
Kyselyn tuloksia tarkastellaan neljässä osassa; Ystäväkoulutus, Vapaaehtoistyön käytänteet, Ystävätoiminnan käytänteet sekä COVID-19-pandemian vaikutukset. Tulosten mukaan Ystävänkortti Toiminnan vahvuutena ovat helposti lähestyttävät työntekijät, joilta avun pyytäminen on helppoa. Virkistystoiminta koettiin erityisen onnistuneeksi. Vapaaehtoisina toimivat ystävät ovat tyytyväisiä ystäväkoulutukseen sekä vapaaehtoistyön että ystävätoiminnan käytänteisiin. Kyselyn pohjalta kehitysehdotuksiksi nousivat vinkkimateriaalin hyödyntäminen ja tuntien sähköinen ilmoittaminen. Vertaistuen merkitys oli edelleen tärkeä. Pandemia oli aiheuttanut ystävätoiminnalle haittoja, joita voitaisiin lieventää järjestämällä yhteisiä tapahtumia turvallisesti ulkona. Digitaalisten laitteiden puute ja hallinnan haasteet olivat suurin este virtuaalisten tapaamisten toteutuksessa. Kehitysvammaisten henkilöiden kokemukset ystävyyden tuomista asioista elämässä tulivat esille edistämisen, tukemisen ja vahvistamisen teemoissa. Kokemus ystävyydestä on yksilöllistä, mutta sen vaikutus resilienssiin on yhteinen. Ystävä on henkinen apuväline, joka olemassaolollaan tuo vaihtelua arkeen ja myötävaikuttaa henkilökohtaiseen kasvuun.
Tutkimusaineisto koostui vapaaehtoisina ystävinä toimivien Webropol-kyselyn vastauksista sekä kehitysvammaisten henkilöiden haastatteluista. Kyselyyn vastasi 25 henkilöä 49:stä, mikä on 51 % otannasta. Haastatteluaineisto koostui yhdeksän (n=9) henkilön tiedonannoista.
Kyselyn tuloksia tarkastellaan neljässä osassa; Ystäväkoulutus, Vapaaehtoistyön käytänteet, Ystävätoiminnan käytänteet sekä COVID-19-pandemian vaikutukset. Tulosten mukaan Ystävänkortti Toiminnan vahvuutena ovat helposti lähestyttävät työntekijät, joilta avun pyytäminen on helppoa. Virkistystoiminta koettiin erityisen onnistuneeksi. Vapaaehtoisina toimivat ystävät ovat tyytyväisiä ystäväkoulutukseen sekä vapaaehtoistyön että ystävätoiminnan käytänteisiin. Kyselyn pohjalta kehitysehdotuksiksi nousivat vinkkimateriaalin hyödyntäminen ja tuntien sähköinen ilmoittaminen. Vertaistuen merkitys oli edelleen tärkeä. Pandemia oli aiheuttanut ystävätoiminnalle haittoja, joita voitaisiin lieventää järjestämällä yhteisiä tapahtumia turvallisesti ulkona. Digitaalisten laitteiden puute ja hallinnan haasteet olivat suurin este virtuaalisten tapaamisten toteutuksessa. Kehitysvammaisten henkilöiden kokemukset ystävyyden tuomista asioista elämässä tulivat esille edistämisen, tukemisen ja vahvistamisen teemoissa. Kokemus ystävyydestä on yksilöllistä, mutta sen vaikutus resilienssiin on yhteinen. Ystävä on henkinen apuväline, joka olemassaolollaan tuo vaihtelua arkeen ja myötävaikuttaa henkilökohtaiseen kasvuun.