Perehdytyskokemuksista kohti toiminnallista perehdyttämistä
Hurmerinta, Sari (2021)
Hurmerinta, Sari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061015635
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061015635
Tiivistelmä
Uuden työntekijän sitoutumiseen ja työhyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi se, miten työntekijä otetaan työpaikalla vastaan ja miten perehdyttäminen sujuu. Tämän kehittämistyönä toteutetun opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Turun ammattikorkeakoulun Tekniikka ja liiketoiminta -sektorin perehdyttämisen nykytilaa ja toimintatapoja sekä tunnistaa kehittämiskohteita löytäen uusia tapoja toimia. Kehittämistyön lopputuotoksena tehdään sektorille oma perehdyttämisen malli.
Kehittämistyötä lähestyttiin tapaustutkimuksen keinoin pyrkien saamaan sektorin perehdyttämisen kokonaisuudesta mahdollisimman paljon tietoa. Mukana on myös piirteitä toimintatutkimuksesta, sillä kehittämistyöhön otettiin mukaan organisaation työntekijöitä.
Teoriaosuudessa paneuduttiin perehdyttämisen käsitteiden ja velvoitteiden lisäksi perehdyttämisen tärkeyteen, tarkoituksenmukaisten tavoitteiden asettamiseen, suunnitelmallisen perehdyttämisen hyötyihin sekä työnantajan ja työntekijän kaksisuuntaisen suhteen rakentamiseen.
Kehittämistyön aineistoa kerättiin esihenkilöille järjestetyllä ryhmähaastattelulla, kyselyllä maksimissaan kaksi vuotta työsuhteessa olleille työntekijöille ja molemmille ryhmille järjestetyllä työpajalla. Työpajassa esiteltiin kyselyn tuloksia sekä pohdittiin perehdyttämiselle uusia toimintatapoja.
Kerätyn aineiston perusteella todettiin sektorin perehdyttämisessä olevan paljon hyvää. Kyselyn avoimien kysymysten vastaukset antoivat tulkintaan lisää syvyyttä ja niistä löydettiin selkeitä kehittämiskohteita. Työntekijöiden mielestä sektorin perehdyttäminen kaipaa lisää suunnitelmallisuutta, selkeää kokonaisuutta, riittävästi aikaa, työntekijöiden ottamista mukaan perehdyttämisen suunnitteluun, nimettyä perehdyttäjää sekä seurantaa.
Kehittämistyön tuotoksena syntyneen perehdyttämisen mallin esittelemiä uusia toimintatapoja ovat vuoropuhelu työntekijän kanssa jo ennen työsuhteen alkamista ja työntekijän ottaminen mukaan perehdyttämisen suunnitteluun. Työntekijän perehtymistä ja kehittymistä seurataan aktiivisesti koko prosessin ajan. Selkeiden suunnitelmien ja toimivan mallin lisäksi perehdyttämiselle on annettava riittävästi aikaa.
Kehittämistyötä lähestyttiin tapaustutkimuksen keinoin pyrkien saamaan sektorin perehdyttämisen kokonaisuudesta mahdollisimman paljon tietoa. Mukana on myös piirteitä toimintatutkimuksesta, sillä kehittämistyöhön otettiin mukaan organisaation työntekijöitä.
Teoriaosuudessa paneuduttiin perehdyttämisen käsitteiden ja velvoitteiden lisäksi perehdyttämisen tärkeyteen, tarkoituksenmukaisten tavoitteiden asettamiseen, suunnitelmallisen perehdyttämisen hyötyihin sekä työnantajan ja työntekijän kaksisuuntaisen suhteen rakentamiseen.
Kehittämistyön aineistoa kerättiin esihenkilöille järjestetyllä ryhmähaastattelulla, kyselyllä maksimissaan kaksi vuotta työsuhteessa olleille työntekijöille ja molemmille ryhmille järjestetyllä työpajalla. Työpajassa esiteltiin kyselyn tuloksia sekä pohdittiin perehdyttämiselle uusia toimintatapoja.
Kerätyn aineiston perusteella todettiin sektorin perehdyttämisessä olevan paljon hyvää. Kyselyn avoimien kysymysten vastaukset antoivat tulkintaan lisää syvyyttä ja niistä löydettiin selkeitä kehittämiskohteita. Työntekijöiden mielestä sektorin perehdyttäminen kaipaa lisää suunnitelmallisuutta, selkeää kokonaisuutta, riittävästi aikaa, työntekijöiden ottamista mukaan perehdyttämisen suunnitteluun, nimettyä perehdyttäjää sekä seurantaa.
Kehittämistyön tuotoksena syntyneen perehdyttämisen mallin esittelemiä uusia toimintatapoja ovat vuoropuhelu työntekijän kanssa jo ennen työsuhteen alkamista ja työntekijän ottaminen mukaan perehdyttämisen suunnitteluun. Työntekijän perehtymistä ja kehittymistä seurataan aktiivisesti koko prosessin ajan. Selkeiden suunnitelmien ja toimivan mallin lisäksi perehdyttämiselle on annettava riittävästi aikaa.