Sijoitusyhtiö vaihtoehtona pitkäaikaiselle osakesäästämiselle Suomessa
Martikainen, Milla (2021)
Lataukset:
Martikainen, Milla
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915337
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, olisiko sijoitusyhtiö tavoittelemisen arvoinen vaihtoehto arvo-osuus- ja osakesäästötilille osakesäästämisessä, kun sijoitustavoitteena on eläkesäästäminen ja sijoitusperiodina vähintään 30 vuotta. Tutkimuksen pääpaino on verotuksellisessa edullisuudessa piensijoittajalle.
Tutkimukseen sovellettiin laadullista tutkimusmenetelmää, jossa analyysia tehtiin sijoitusinstrumenttien välillä erityisesti piensijoittajan saaman hyödyn ja nettotuoton näkökulmasta. Tutkimusaineisto muodostui erilaisista aineistoista, joita olivat asiaan kuuluvat lait, verohallinnon ohjeet, sijoitusalan kirjallisuus sekä asiantuntijan haastattelu. Sijoitusinstrumenttien vertailussa tutkimusaineistona toimi pelkistetyt tuottolaskelmat.
Sijoitusinstrumenttien vertailusta selvisi, että sijoitusyhtiö on tavoittelemisen arvoinen vaihtoehto piensijoittajalle, sillä sijoitusyhtiöstä saa tietyin edellytyksin hyvin verotehokkaasti tuloutettua tuottoja. Lisäksi selvisi, että yksityissijoittajan kannattaisi hyödyntää osakesäästötilin ja arvo-osuustilin yhdistelmää, jolla sijoittajalle kertyisi eniten varallisuutta. Tulokset vahvistivat, että osakesäästötiliä kannattaisi hyödyntää osinkosijoittamiseen pitkällä sijoitusperiodilla, jotta korkoa korolle -ilmiön hyöty olisi verotehokkainta.
Tutkimustuloksista tehtiin johtopäätös, jonka mukaan yksiselitteistä suositusta sijoitusinstrumentin valinnalle ei voi antaa. Sijoitusinstrumentin valintaan vaikuttaa sijoittajan kiinnostus arvopaperimarkkinoihin ja sijoitettaviin yhtiöihin, sijoitusperiodi, riskinsietokyky, sijoitusstrategia sekä tarve ottaa sijoitusvarallisuutta käyttöön. Päätelmän mukaan sijoitusyhtiö kannattaa, jos on kiinnostunut sijoittamisesta kokonaisvaltaisesti ja on halua toimia aktiivisena sijoittajana. Sijoitusyhtiötä ei kannata perustaa, jos sijoitustoiminta on passiivista ja yrityksen pyörittäminen koetaan työläänä.
Tutkimukseen sovellettiin laadullista tutkimusmenetelmää, jossa analyysia tehtiin sijoitusinstrumenttien välillä erityisesti piensijoittajan saaman hyödyn ja nettotuoton näkökulmasta. Tutkimusaineisto muodostui erilaisista aineistoista, joita olivat asiaan kuuluvat lait, verohallinnon ohjeet, sijoitusalan kirjallisuus sekä asiantuntijan haastattelu. Sijoitusinstrumenttien vertailussa tutkimusaineistona toimi pelkistetyt tuottolaskelmat.
Sijoitusinstrumenttien vertailusta selvisi, että sijoitusyhtiö on tavoittelemisen arvoinen vaihtoehto piensijoittajalle, sillä sijoitusyhtiöstä saa tietyin edellytyksin hyvin verotehokkaasti tuloutettua tuottoja. Lisäksi selvisi, että yksityissijoittajan kannattaisi hyödyntää osakesäästötilin ja arvo-osuustilin yhdistelmää, jolla sijoittajalle kertyisi eniten varallisuutta. Tulokset vahvistivat, että osakesäästötiliä kannattaisi hyödyntää osinkosijoittamiseen pitkällä sijoitusperiodilla, jotta korkoa korolle -ilmiön hyöty olisi verotehokkainta.
Tutkimustuloksista tehtiin johtopäätös, jonka mukaan yksiselitteistä suositusta sijoitusinstrumentin valinnalle ei voi antaa. Sijoitusinstrumentin valintaan vaikuttaa sijoittajan kiinnostus arvopaperimarkkinoihin ja sijoitettaviin yhtiöihin, sijoitusperiodi, riskinsietokyky, sijoitusstrategia sekä tarve ottaa sijoitusvarallisuutta käyttöön. Päätelmän mukaan sijoitusyhtiö kannattaa, jos on kiinnostunut sijoittamisesta kokonaisvaltaisesti ja on halua toimia aktiivisena sijoittajana. Sijoitusyhtiötä ei kannata perustaa, jos sijoitustoiminta on passiivista ja yrityksen pyörittäminen koetaan työläänä.