Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen ja ohjaaminen : asiakkaan kokemuksia palvelujärjestelmässä
Röntynen, Saara (2021)
Röntynen, Saara
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714618
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714618
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Kuopion ensikotiyhdistyksen Pelotta -väkivaltatyön avopalveluiden kehittäminen Pohjois-Savossa (2018-2021) -hankkeeseen. Opinnäytetyö liittyi hankkeen osatavoitteiseen mallintaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai käyttäneen asiakaspolku sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja rakenteiden uudistuksessa
(sote-uudistus).
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa asiakkaiden kokemuksia sekä toiveita palvelujärjestelmästä lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen ja palveluihin ohjaamisen osalta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusongelmana oli selvittää, miten asiakkaat ovat kokeneet lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen eri palveluissa, miten ja millaista tukea heille on tarjottu sekä miten he kehittäisivät palvelujärjestelmää. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Pelotta -väkivaltatyön asiakkaat ja kokemusasiantuntijat.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui yhteensä 17 henkilöä, joista 15 oli Pelotta -väkivaltatyön asiakasta ja kaksi kokemusasiantuntijaa. Tutkimusaineistoa käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyöprosessissa toistuu niin teoriassa kuin tutkimuksessa kohtaamisen merkitys. Häpeä ja syyllisyys kietoutuvat usein lähisuhdeväkivaltaan ja estävät siitä puhumisen. Tuloksia on peilattu traumainformoidun työotteen periaatteisiin. Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen ja tukeminen sekä työn tekemisen resurssien ja rakenteiden varmistaminen ovat perusta asiakaskohtaamisille. Säännöllinen ja eri palveluissa toistuvat lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen jo vähentää häpeää. Puheeksi ottamiseen liittyy kuunteleminen ja lisäkysymysten esittäminen, jotta yksilöllinen tilanne voidaan kartoittaa. Koko perheen huomioiminen niin kartoittamisessa kuin palveluihin ohjaamisessa on tärkeää. Traumainformoitu työote antaa ymmärrystä ja keinoja lähisuhdeväkivaltaa kokeneen pelon ja turvattomuuden vaikutuksesta asiakastilanteeseen. Turvallisuuden varmistaminen on lähisuhdeväkivallan näkökulmasta monitahoinen. Väkivallan toistumisen riskin arviointi ja turvallisuuden varmistaminen on ensisijaista. Väkivallasta toipumisessa taas turvallisuuden tunteen vahvistaminen, jotta työskentely selviytymisen eteen on mahdollista.
Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään Pelotta-hankkeen kehittämistyössä. Hankkeessa on luotu ammattilaisten käyttöön Ehkäise lähisuhdeväkivaltaa -puheeksi ottamisen ja ohjaamisen polku -materiaali, jonka käyttöön ottamisen tueksi tehdään perehdytysvideo. Videon tekemisessä hyödynnetään opinnäytetyötä.
(sote-uudistus).
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa asiakkaiden kokemuksia sekä toiveita palvelujärjestelmästä lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen ja palveluihin ohjaamisen osalta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusongelmana oli selvittää, miten asiakkaat ovat kokeneet lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen eri palveluissa, miten ja millaista tukea heille on tarjottu sekä miten he kehittäisivät palvelujärjestelmää. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Pelotta -väkivaltatyön asiakkaat ja kokemusasiantuntijat.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui yhteensä 17 henkilöä, joista 15 oli Pelotta -väkivaltatyön asiakasta ja kaksi kokemusasiantuntijaa. Tutkimusaineistoa käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyöprosessissa toistuu niin teoriassa kuin tutkimuksessa kohtaamisen merkitys. Häpeä ja syyllisyys kietoutuvat usein lähisuhdeväkivaltaan ja estävät siitä puhumisen. Tuloksia on peilattu traumainformoidun työotteen periaatteisiin. Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen ja tukeminen sekä työn tekemisen resurssien ja rakenteiden varmistaminen ovat perusta asiakaskohtaamisille. Säännöllinen ja eri palveluissa toistuvat lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen jo vähentää häpeää. Puheeksi ottamiseen liittyy kuunteleminen ja lisäkysymysten esittäminen, jotta yksilöllinen tilanne voidaan kartoittaa. Koko perheen huomioiminen niin kartoittamisessa kuin palveluihin ohjaamisessa on tärkeää. Traumainformoitu työote antaa ymmärrystä ja keinoja lähisuhdeväkivaltaa kokeneen pelon ja turvattomuuden vaikutuksesta asiakastilanteeseen. Turvallisuuden varmistaminen on lähisuhdeväkivallan näkökulmasta monitahoinen. Väkivallan toistumisen riskin arviointi ja turvallisuuden varmistaminen on ensisijaista. Väkivallasta toipumisessa taas turvallisuuden tunteen vahvistaminen, jotta työskentely selviytymisen eteen on mahdollista.
Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään Pelotta-hankkeen kehittämistyössä. Hankkeessa on luotu ammattilaisten käyttöön Ehkäise lähisuhdeväkivaltaa -puheeksi ottamisen ja ohjaamisen polku -materiaali, jonka käyttöön ottamisen tueksi tehdään perehdytysvideo. Videon tekemisessä hyödynnetään opinnäytetyötä.