Mitä sinulle kuuluu : Työpaikan vaikuttava toimintamalli työuupumuksen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen
Pöppönen, Miia (2021)
Pöppönen, Miia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414447
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414447
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa työuupumuksen tunnistamiseen ja muodostaa toimintamalli, jonka avulla esihenkilöt voivat puuttua työuupumukseen tunnistaessaan siitä merkkejä henkilöstössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä esimiesten osaamista työuupumuksen tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa, mikä vaikuttaa myönteisesti henkilöstön työkyvyn säilymiseen ja sairauslomien vähentämiseen.
Opinnäytetyössä käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta ja aineiston keruu tehtiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselytutkimus toteutettiin kokonaisotantana (N=67), ja vastausprosentiksi muodostui 85 %. Kyselyn tuloksista laskettiin prosentti- ja frekvenssijakaumat sekä ristiintaulukoinnit. Tulosten perusteella esihenkilöillä oli vahva osaaminen sosiaalista tukea muodostavilla osa-alueilla. Esihenkilöiden osaamisen vaje liittyi työntekijän uupumisasteisen psyykkisen väsymyksen ja työhön kohdistuvan syyllisyyden tunteen tunnistamiseen. Tutkimustulosten perusteella esihenkilöiden osaamisessa on vajetta käynnistää kuntouttavia muutoksia työntekijän työhön työuupumuksen tunnistamisen jälkeen. Lisäksi käynnistyneiden työmuutosten jälkeistä työntekijän työkuormituksen seuranta koettiin vaikeaksi. Vastauksista nousi esille myös esihenkilöiden kokema puheeksi ottamisen haaste työuupumustilanteissa.
Tulosten ja näyttöön perustuvan tiedon pohjalta kehitettiin kehittämisryhmän kanssa työuupumuksen tunnistamisen ja työuupumuksen varhaisen vaiheen puuttumisen malli. Malli on osa yrityksen laajempaa varhaisen tuen mallia. Jokaisella esihenkilöllä oli myös mahdollisuus osallistua mallin rakentamiseen avointen verkkotilaisuuksien välityksellä.
Opinnäytetyössä käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta ja aineiston keruu tehtiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselytutkimus toteutettiin kokonaisotantana (N=67), ja vastausprosentiksi muodostui 85 %. Kyselyn tuloksista laskettiin prosentti- ja frekvenssijakaumat sekä ristiintaulukoinnit. Tulosten perusteella esihenkilöillä oli vahva osaaminen sosiaalista tukea muodostavilla osa-alueilla. Esihenkilöiden osaamisen vaje liittyi työntekijän uupumisasteisen psyykkisen väsymyksen ja työhön kohdistuvan syyllisyyden tunteen tunnistamiseen. Tutkimustulosten perusteella esihenkilöiden osaamisessa on vajetta käynnistää kuntouttavia muutoksia työntekijän työhön työuupumuksen tunnistamisen jälkeen. Lisäksi käynnistyneiden työmuutosten jälkeistä työntekijän työkuormituksen seuranta koettiin vaikeaksi. Vastauksista nousi esille myös esihenkilöiden kokema puheeksi ottamisen haaste työuupumustilanteissa.
Tulosten ja näyttöön perustuvan tiedon pohjalta kehitettiin kehittämisryhmän kanssa työuupumuksen tunnistamisen ja työuupumuksen varhaisen vaiheen puuttumisen malli. Malli on osa yrityksen laajempaa varhaisen tuen mallia. Jokaisella esihenkilöllä oli myös mahdollisuus osallistua mallin rakentamiseen avointen verkkotilaisuuksien välityksellä.