Toimistotyöntekijän lounasruokailu etätyössä
Laaksonen, Ninni (2021)
Laaksonen, Ninni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060314000
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060314000
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoite on tutkia lounasruokailua etätyössä olevien toimistotyöntekijöiden osalta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena tekemällä kysely. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan lounasruokailua, koska päivän eri aterioista lounas nautitaan useammin kodin ulkopuolella eri aterioista. Toimistotyöntekijät valittiin tutkimuksen kohteeksi, koska heillä oli suurin mahdollisuus olla etätyössä työnsä luonteen vuoksi.
Tietoperustassa käsitellään suomalaista lounasruokailua yleisellä tasolla, henkilöstöruokailua, suomalaisia ravitsemussuosituksia ja niistä muodostunutta suositeltua ateriamallia eli lautasmallia. Terveellinen ruokailu ja ruokailun sosiaalinen merkitys ovat myös osa tietoperustan. Covid-19 pandemian vuoksi siirryttiin etätyöhön. Etätyöhön liittyy ruokailusuositukset sekä mitä yleisesti syödään poikkeusaikana ja erilaiset ruokainnovaatiota.
Pääongelmana on, miten etätyö on vaikuttanut toimistotyöntekijän lounasruokailuun? Alaongelmia muodostuivat kolme: miten toimistotyöntekijöiden lounasruokailu on tapahtunut ennen koronapandemiaa, millainen lounas on toimistotyöntekijöillä etätyössä verrattuna suositeltuun ateriakokonaisuuteen ja mikä saisi toimistotyöntekijät palaamaan henkilöstöravintolaan ruokailemaan, kun etätyösuositus loppuu? Näiden pohjalta laadittiin kyselylomake.
Tutkimus toteutettiin toimeksiantajalle ja kyselyyn vastasi toimeksiantajan toimihenkilöt. Kysely lähettiin 120 henkilölle ja vastauksia kyselyyn saatiin 75. Ennen etätyötä lounastettiin henkilöstöravintolassa ja ateria koottiin lautasmallin mukaisesti. Etätyössä lounaan lautasmallin käyttö väheni, lounas syötiin useimmin yksin kuin ennen ja ruokailutavat muuttuivat epäsäännöllisemmiksi kuin ennen etätyötä. Etätyösuosituksen loputtua halutaan palata henkilöstöravintolaan syömään aina kun ollaan työpaikalla. Mahdollisille etätyöpäiville tule-vaisuudessa halutaan ottaa lounas mukaan työpaikan henkilöstöravintolasta.
Jatkossa voisi tutkia miten ruokailu muualla kuin henkilöstöravintolassa vaikuttaa pitkällä aikavälillä yleiseen terveyteen ja työn tehokkuuteen toimistotyöntekijöillä sekä miten ruoakäyttö muuttuu etätyön myötä.
Tietoperustassa käsitellään suomalaista lounasruokailua yleisellä tasolla, henkilöstöruokailua, suomalaisia ravitsemussuosituksia ja niistä muodostunutta suositeltua ateriamallia eli lautasmallia. Terveellinen ruokailu ja ruokailun sosiaalinen merkitys ovat myös osa tietoperustan. Covid-19 pandemian vuoksi siirryttiin etätyöhön. Etätyöhön liittyy ruokailusuositukset sekä mitä yleisesti syödään poikkeusaikana ja erilaiset ruokainnovaatiota.
Pääongelmana on, miten etätyö on vaikuttanut toimistotyöntekijän lounasruokailuun? Alaongelmia muodostuivat kolme: miten toimistotyöntekijöiden lounasruokailu on tapahtunut ennen koronapandemiaa, millainen lounas on toimistotyöntekijöillä etätyössä verrattuna suositeltuun ateriakokonaisuuteen ja mikä saisi toimistotyöntekijät palaamaan henkilöstöravintolaan ruokailemaan, kun etätyösuositus loppuu? Näiden pohjalta laadittiin kyselylomake.
Tutkimus toteutettiin toimeksiantajalle ja kyselyyn vastasi toimeksiantajan toimihenkilöt. Kysely lähettiin 120 henkilölle ja vastauksia kyselyyn saatiin 75. Ennen etätyötä lounastettiin henkilöstöravintolassa ja ateria koottiin lautasmallin mukaisesti. Etätyössä lounaan lautasmallin käyttö väheni, lounas syötiin useimmin yksin kuin ennen ja ruokailutavat muuttuivat epäsäännöllisemmiksi kuin ennen etätyötä. Etätyösuosituksen loputtua halutaan palata henkilöstöravintolaan syömään aina kun ollaan työpaikalla. Mahdollisille etätyöpäiville tule-vaisuudessa halutaan ottaa lounas mukaan työpaikan henkilöstöravintolasta.
Jatkossa voisi tutkia miten ruokailu muualla kuin henkilöstöravintolassa vaikuttaa pitkällä aikavälillä yleiseen terveyteen ja työn tehokkuuteen toimistotyöntekijöillä sekä miten ruoakäyttö muuttuu etätyön myötä.