Yksilöurheilijan odotukset esimiestyöstä hiihtolajeissa
Rautiainen, Terhi (2021)
Rautiainen, Terhi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052210468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052210468
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tutkimuksen kohteena oli yksilöurheilijoiden ammatillinen viitekehys. Tavoitteena oli selvittää millaisena yksilöurheilijat kokevat työympäristönsä ja esimiestyön hiihtolajeissa, sekä kuinka paljon ja keneltä he saavat tukea urheilu-uransa aikana.
Teoreettinen viitekehys koostui esimiestyöstä, manageroinnista sekä huippu-urheilun toimintakentästä, joka piti sisällään urheiluliiton toimintaan, yksilöurheilijan työsuhteeseen ja talouteen liittyvät asiat. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta ja aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Tutkimus toteutettiin yksilöhaastatteluina, johon osallistui neljä hiihtolajin yksilöurheilijaa. Kvalitatiivinen tutkimusote valikoitui tutkimusmenetelmäksi aiheen tuntemattomuuden vuoksi. Tutkimukseen osallistuneilta urheilijoilta haluttiin laaja näkemys työympäristöstä sekä esimiehen vaikutuksesta urheilijan arkeen. Kerätty aineisto analysoitiin litteroimalla haastattelut tekstimuotoon, jonka jälkeen se luokiteltiin teemojen mukaisesti. Opinnäytetyössä hyödynnettiin sitaatteja, joilla saatiin laajemmin tuotua esille tutkimuslöydöksiä.
Tutkimuksen myötä hiihtolajien yksilöurheilijoiden työympäristön ja viitekehyksen tekijät selvenivät. Tutkimuslöydöksissä tarkentuivat esimiestyön tämänhetkinen tila sekä mitä odotuksia yksilöurheilijoilla on esimiestyölle. Tutkimuksen löydöksistä kävi ilmi, että vaikka urheilijat kokevat pääsääntöisesti työympäristönsä toimivaksi, jäävät he vaille toimivan esimiestyön hyötyjä juridisen työsuhteen puuttuessa sekä urheilijan oikeudellisen aseman haastavan määrittämisen vuoksi. Sen sijaan tutkimukseen osallistuneet urheilijat kokivat valmentajan toimivan esimiehenä valmentamisen lisäksi. Työympäristön kehityskohteiksi koettiin myös rahallinen tukeminen, urheilujärjestelmän jatkumo sekä urheilun arvostus.
Jatkotutkimuksissa voitaisiin syventyä tarkemmin yksilöurheilun ongelmakohtiin ja niiden kehittämiseen. Tutkimus tehtiin urheilijoiden näkökulmasta, joten jatkotutkimuksia voitaisiin tehdä seurojen ja lajiliittojen perspektiivistä. Myös urheilun juridiset osa-alueet ovat vähän tutkittuja ja tutkimuslöydösten perusteella niissä olisi kehitettävää.
Teoreettinen viitekehys koostui esimiestyöstä, manageroinnista sekä huippu-urheilun toimintakentästä, joka piti sisällään urheiluliiton toimintaan, yksilöurheilijan työsuhteeseen ja talouteen liittyvät asiat. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta ja aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Tutkimus toteutettiin yksilöhaastatteluina, johon osallistui neljä hiihtolajin yksilöurheilijaa. Kvalitatiivinen tutkimusote valikoitui tutkimusmenetelmäksi aiheen tuntemattomuuden vuoksi. Tutkimukseen osallistuneilta urheilijoilta haluttiin laaja näkemys työympäristöstä sekä esimiehen vaikutuksesta urheilijan arkeen. Kerätty aineisto analysoitiin litteroimalla haastattelut tekstimuotoon, jonka jälkeen se luokiteltiin teemojen mukaisesti. Opinnäytetyössä hyödynnettiin sitaatteja, joilla saatiin laajemmin tuotua esille tutkimuslöydöksiä.
Tutkimuksen myötä hiihtolajien yksilöurheilijoiden työympäristön ja viitekehyksen tekijät selvenivät. Tutkimuslöydöksissä tarkentuivat esimiestyön tämänhetkinen tila sekä mitä odotuksia yksilöurheilijoilla on esimiestyölle. Tutkimuksen löydöksistä kävi ilmi, että vaikka urheilijat kokevat pääsääntöisesti työympäristönsä toimivaksi, jäävät he vaille toimivan esimiestyön hyötyjä juridisen työsuhteen puuttuessa sekä urheilijan oikeudellisen aseman haastavan määrittämisen vuoksi. Sen sijaan tutkimukseen osallistuneet urheilijat kokivat valmentajan toimivan esimiehenä valmentamisen lisäksi. Työympäristön kehityskohteiksi koettiin myös rahallinen tukeminen, urheilujärjestelmän jatkumo sekä urheilun arvostus.
Jatkotutkimuksissa voitaisiin syventyä tarkemmin yksilöurheilun ongelmakohtiin ja niiden kehittämiseen. Tutkimus tehtiin urheilijoiden näkökulmasta, joten jatkotutkimuksia voitaisiin tehdä seurojen ja lajiliittojen perspektiivistä. Myös urheilun juridiset osa-alueet ovat vähän tutkittuja ja tutkimuslöydösten perusteella niissä olisi kehitettävää.