Kvartsipöly P1 työmaalla
Maununiemi, Ville-Valtteri (2021)
Maununiemi, Ville-Valtteri
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052110400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052110400
Tiivistelmä
Syöpävaaraa aiheuttavien aineiden lainsäädäntö muuttui tammikuussa 2020. Lakimuutoksen myötä asetettiin uusia sitovia raja-arvoja yhteensä 22 eri aineelle, joiden joukossa on myös kiteinen piidioksidi eli kvartsipöly. Lakimuutosten myötä kvartsipöly päätyi syöpävaarallisten aineiden listalle ja työnantajan vastuulle tuli selvittää, altistuuko työntekijä työssään kvartsipölylle ja tarvittaessa tehdä työntekijästä ilmoitus ASA-rekisteriin eli Syöpävaarallisille tai perintöä vaurioittaville aineille työssään altistuvien -rekisteriin. Lakimuutos on edelleen niin tuore, ettei monikaan rakennusalan työnantaja ole siihen välttämättä reagoinut.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää riittävätkö P1-puhtausluokan ohjeiden mukaan toteutetun työmaan pölynhallinta toimenpiteet pitämään kvartsipölyn määrän alle asetettujen raja-arvojen. Opinnäytetyössä mitattiin työntekijöiden henkilökohtaista kvartsipölyaltistumista Työterveyslaitokselta tilatuilla mittalaitteilla ja näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa.
Tutkimuksessa selvisi, että kohteena olleella työmaalla pölynhallinta oli tehokasta, sillä kvartsipölyn pitoisuudet jäivät huomattavasti alle asetettujen raja-arvojen. Mittaustuloksista kävi ilmi, että työmaan P1-alueet olivat lähes kokonaan pölyttömiä niin kvartsipölyn, kuin yleisen alveolijakeisen pölyn osalta. Tutkimuksessa selvisi myös oikein toteutetun pölynhallinnan merkittävyys, sillä pölypitoisuudet olivat todella alhaiset sellaisillakin alueilla joissa oli pölyävät työt käynnissä.
Opinnäytetyössä käsitellään myös kvartsipölyyn liittyviä lakimuutoksia ja kerrotaan kvartsipölyn terveyshaitoista,
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää riittävätkö P1-puhtausluokan ohjeiden mukaan toteutetun työmaan pölynhallinta toimenpiteet pitämään kvartsipölyn määrän alle asetettujen raja-arvojen. Opinnäytetyössä mitattiin työntekijöiden henkilökohtaista kvartsipölyaltistumista Työterveyslaitokselta tilatuilla mittalaitteilla ja näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa.
Tutkimuksessa selvisi, että kohteena olleella työmaalla pölynhallinta oli tehokasta, sillä kvartsipölyn pitoisuudet jäivät huomattavasti alle asetettujen raja-arvojen. Mittaustuloksista kävi ilmi, että työmaan P1-alueet olivat lähes kokonaan pölyttömiä niin kvartsipölyn, kuin yleisen alveolijakeisen pölyn osalta. Tutkimuksessa selvisi myös oikein toteutetun pölynhallinnan merkittävyys, sillä pölypitoisuudet olivat todella alhaiset sellaisillakin alueilla joissa oli pölyävät työt käynnissä.
Opinnäytetyössä käsitellään myös kvartsipölyyn liittyviä lakimuutoksia ja kerrotaan kvartsipölyn terveyshaitoista,