Etäkuntoutus Etelä-Karjalassa - Terapeuttien näkemyksiä vuoteen 2025
Kutvonen, Elina (2021)
Kutvonen, Elina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189166
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189166
Tiivistelmä
Etäkuntoutus on osa digitalisaation mukana kehittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Etenkin vuonna 2020 alkanut koronapandemia on lisännyt etäpalveluiden tarvetta ja käyttöä. Tutkimuksen tavoitteena on ollut hahmottaa etäkuntoutuksen tulevaisuutta vuoteen 2025 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin näkökulmasta.
Tutkimukseen osallistui fysio- ja toimintaterapeutteja (n=6) ideoimaan etäkuntoutuksen tulevaisuutta. Tutkimus toteutettiin delfoi-menetelmällä. Delfoi-menetelmä sisälsi kolme kyselykierrosta Webropol-ohjelman kautta anonyymisti toteutettuna. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksena etäkuntoutuksen tulevaisuuden toteutustapoina nähtiin chat-, pu-helin- sekä videovälitteiset palvelut. Videovälitteisten palveluiden potentiaali nähtiin suurimpana, koska se sisältää sekä sanallisen että visuaalisen ohjaustavan. Puhelimen kautta tapahtuva etäkuntoutus nähtiin mahdollisena toteuttaa niin puheluina, videopuheluina kuin puhelimeen luotavilla sovelluksilla, kuten esimerkiksi erilaisilla peleillä. Tutkimuksessa tulevaisuuden etäkuntoutuksen asiakasryhminä nousivat esiin kaikki ikäryhmät vauvasta vaariin. Diagnoosilähtöisesti kaikkien arveltiin soveltuvan etäkuntoutuksen asiakkaiksi niin fysio- kuin toimintaterapiassa, kunhan asiakas itse tai avustaja osaa käyttää laitetta tai sovellusta, jonka kautta harjoittelua toteutetaan.
Etäkuntoutuksen mahdollisuudet tulevaisuudessa nähtiin paljon laajempana kuin mitä tällä hetkellä voidaan ja osataan toteuttaa. Tutkimuksen perusteella organisaatio ja muut tahot voivat lähteä kehittämään edelleen palvelujaan vastaamaan väestön tarpeisiin. Paljon tarvitaankin rohkeutta ja osaamista sekä mahdollisuuksia käyttää etäkuntoutusta muun kuntoutuksen ohessa.
Tutkimukseen osallistui fysio- ja toimintaterapeutteja (n=6) ideoimaan etäkuntoutuksen tulevaisuutta. Tutkimus toteutettiin delfoi-menetelmällä. Delfoi-menetelmä sisälsi kolme kyselykierrosta Webropol-ohjelman kautta anonyymisti toteutettuna. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksena etäkuntoutuksen tulevaisuuden toteutustapoina nähtiin chat-, pu-helin- sekä videovälitteiset palvelut. Videovälitteisten palveluiden potentiaali nähtiin suurimpana, koska se sisältää sekä sanallisen että visuaalisen ohjaustavan. Puhelimen kautta tapahtuva etäkuntoutus nähtiin mahdollisena toteuttaa niin puheluina, videopuheluina kuin puhelimeen luotavilla sovelluksilla, kuten esimerkiksi erilaisilla peleillä. Tutkimuksessa tulevaisuuden etäkuntoutuksen asiakasryhminä nousivat esiin kaikki ikäryhmät vauvasta vaariin. Diagnoosilähtöisesti kaikkien arveltiin soveltuvan etäkuntoutuksen asiakkaiksi niin fysio- kuin toimintaterapiassa, kunhan asiakas itse tai avustaja osaa käyttää laitetta tai sovellusta, jonka kautta harjoittelua toteutetaan.
Etäkuntoutuksen mahdollisuudet tulevaisuudessa nähtiin paljon laajempana kuin mitä tällä hetkellä voidaan ja osataan toteuttaa. Tutkimuksen perusteella organisaatio ja muut tahot voivat lähteä kehittämään edelleen palvelujaan vastaamaan väestön tarpeisiin. Paljon tarvitaankin rohkeutta ja osaamista sekä mahdollisuuksia käyttää etäkuntoutusta muun kuntoutuksen ohessa.