Rajoitustoimenpiteet ja kasvatuksellinen ote lastensuojelussa : Opas lastensuojelulaitos Keisarinviittaan
Saarnilehto, Maija (2021)
Saarnilehto, Maija
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105138558
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105138558
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli tehdä opas Lastensuojelulaitos Keisarinviittaan lastensuojelulain mukaisista rajoitustoimenpiteistä tukemaan ohjaajan työtä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa kerrottiin lastensuojelulain kehityksestä luoden johdatuksen nykyasetuksiin ja säännöksiin. Opinnäytetyössä kerrottiin myös organisaatiorakenteesta, lakiuudistuksesta sekä̈ varsinaisista rajoitustoimenpiteistä. Tehtävänä oli kehittää opas, joka kiteyttää rajoitustoimepiteen langettamisen edellytykset huomioiden kuitenkin lapsen edun.
Lasten oikeuksia muutettiin lakiuudistuksilla tammikuussa 2020, mikä on johtanut rajoitustoimenpiteiden ja niiden riittämättömyyden kyseenalaistamiseen. Opinnäytetyöllä pyrittiin osoittamaan rajoitustoimenpiteiden olevan poikkeavaa kasvatuskeinoa, mutta samalla haluttiin korostaa rajoitusten merkitystä ja tarpeellisuutta lastensuojelutyössä. Opinnäytetyöllä haluttiin eriyttää kasvatuksellisen otteen, laitoksen sääntöjen ja rajoitustoimenpiteiden eroja. Samalla haluttiin selkeyttää rajoitustoimenpiteiden kirjallista ja laillista toteuttamista. Tavoitteena oli osoittaa, ettei lakimuutoksella ole tarkoitus evätä sosiaalialan ammattilaisten puuttumista tai keinoja, vaan lisätä rajoitustoimenpiteiden valvontaa ja oikeudenmukaisuuttaa. Lisäksi oppaan tarkoitus oli näyttää toteen, että lastensuojelulain tulkinta ja rajoitusten noudattaminen ovat oleellisia työkaluja ohjaajan työtä lastensuojelulaitoksessa eikä niiden käyttöä tulisi epäröidä. Oppaassa korostettiin, että kirjallisten päätösten tekeminen lisää niin ohjaajien työn näkyvyyttä, lasten oikeuksien valvontaa sekä lisätä ymmärrystä rajoitustoimenpiteiden oikeanoppiselle käytölle. Opinnäytetyössä tuotiin myös esiin näkökulma, miten ohjaajien tulisi edistää omaa turvallisuutta omassa työssään ilman rajoitustoimenpiteiden mielivaltaista tai liiallista käyttöä.
Rajoitustoimenpiteet ovat laadittu ensisijaisesti lapsen edun, turvallisuuden ja oikeuksien toteuttamiseen. Opinnäytetyössä painotettiin myös lapsen yksilöllistä arviointia, kohtelua ja sitä, että lapsi tulee nähdä omana itsenään ikätasoonsa ja kulttuuriinsa nähden ilman, että aiemmat kokemukset vaikuttavat kohtuuttomasti henkilökunnan päätöksiin.
Lasten oikeuksia muutettiin lakiuudistuksilla tammikuussa 2020, mikä on johtanut rajoitustoimenpiteiden ja niiden riittämättömyyden kyseenalaistamiseen. Opinnäytetyöllä pyrittiin osoittamaan rajoitustoimenpiteiden olevan poikkeavaa kasvatuskeinoa, mutta samalla haluttiin korostaa rajoitusten merkitystä ja tarpeellisuutta lastensuojelutyössä. Opinnäytetyöllä haluttiin eriyttää kasvatuksellisen otteen, laitoksen sääntöjen ja rajoitustoimenpiteiden eroja. Samalla haluttiin selkeyttää rajoitustoimenpiteiden kirjallista ja laillista toteuttamista. Tavoitteena oli osoittaa, ettei lakimuutoksella ole tarkoitus evätä sosiaalialan ammattilaisten puuttumista tai keinoja, vaan lisätä rajoitustoimenpiteiden valvontaa ja oikeudenmukaisuuttaa. Lisäksi oppaan tarkoitus oli näyttää toteen, että lastensuojelulain tulkinta ja rajoitusten noudattaminen ovat oleellisia työkaluja ohjaajan työtä lastensuojelulaitoksessa eikä niiden käyttöä tulisi epäröidä. Oppaassa korostettiin, että kirjallisten päätösten tekeminen lisää niin ohjaajien työn näkyvyyttä, lasten oikeuksien valvontaa sekä lisätä ymmärrystä rajoitustoimenpiteiden oikeanoppiselle käytölle. Opinnäytetyössä tuotiin myös esiin näkökulma, miten ohjaajien tulisi edistää omaa turvallisuutta omassa työssään ilman rajoitustoimenpiteiden mielivaltaista tai liiallista käyttöä.
Rajoitustoimenpiteet ovat laadittu ensisijaisesti lapsen edun, turvallisuuden ja oikeuksien toteuttamiseen. Opinnäytetyössä painotettiin myös lapsen yksilöllistä arviointia, kohtelua ja sitä, että lapsi tulee nähdä omana itsenään ikätasoonsa ja kulttuuriinsa nähden ilman, että aiemmat kokemukset vaikuttavat kohtuuttomasti henkilökunnan päätöksiin.