Fotogrammetrialla ja yksinpuintulkinnalla tuotetun puustotiedon luotettavuus
Ravaska, Mari; Solehmainen, Anu (2021)
Ravaska, Mari
Solehmainen, Anu
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104245629
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104245629
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin fotogrammetrian avulla tuotetun puustotiedon luotettavuutta eri kehitysluokissa. Työn tavoitteena oli selvittää, voidaanko tällä keinolla tuotettua puustotietoa käyttää hyödyksi käytännön työssä.
Tutkimukseen valittiin mitattavia kuvioita kolmen eri metsätilan alueelta. Tilat sijaitsivat Joensuun ja Liperin alueella. Kuviot pyrittiin valitsemaan jokaisesta kehitysluokasta niin, että jokaista pääpuulajia (mänty, kuusi, koivu) tulisi mitattavaksi kaksi kuviota. Kuvioille muodostettiin koealaverkko ja koealoille navigoitiin maastossa GPS-paikantimen avulla. Koealana käytettiin ympyräkoealaa, joilta mitattiin jokaisesta koealan sisään jäävästä puusta rinnankorkeusläpimitta ja pituus. Aineisto kerättiin maastolomakkeelle ja vietiin Exceliin. Tuloksia tarkasteltiin 95 %:n luottamusvälin avulla. Tuloksia analysoitiin Excel-ohjelmalla.
Tutkimuksen perusteella fotogrammetrian avulla tuotettu puustotieto ei ole sellaisenaan hyödynnettävissä metsätalouden työssä. Kehitysluokassa T2 ilmakuvilta laskettu runkoluku ei ole realistinen taimikoiden todellisiin runkolukuihin verrattuna. Myöskään kehitysluokassa 02 ei näin tuotettua puustotietoa voida hyödyntää, koska maastoinventoinnissa todennetun puuston määrä eroaa huomattavasti ilmakuvilta lasketun puuston määrästä. Kehitysluokassa 03 pääpuulajin ollessa mänty voidaan kuvilta laskettua puuston määrää pitää luotettavana männyn osalta. Kehitysluokassa 04 ilmakuvilta laskettua puuston määrää ei voida pitää luotettavana. Tässä kehitysluokassa maastossa inventoidun puuston määrän ja ilmakuvilta lasketun puuston määrän ero on suuri.
Tutkimukseen valittiin mitattavia kuvioita kolmen eri metsätilan alueelta. Tilat sijaitsivat Joensuun ja Liperin alueella. Kuviot pyrittiin valitsemaan jokaisesta kehitysluokasta niin, että jokaista pääpuulajia (mänty, kuusi, koivu) tulisi mitattavaksi kaksi kuviota. Kuvioille muodostettiin koealaverkko ja koealoille navigoitiin maastossa GPS-paikantimen avulla. Koealana käytettiin ympyräkoealaa, joilta mitattiin jokaisesta koealan sisään jäävästä puusta rinnankorkeusläpimitta ja pituus. Aineisto kerättiin maastolomakkeelle ja vietiin Exceliin. Tuloksia tarkasteltiin 95 %:n luottamusvälin avulla. Tuloksia analysoitiin Excel-ohjelmalla.
Tutkimuksen perusteella fotogrammetrian avulla tuotettu puustotieto ei ole sellaisenaan hyödynnettävissä metsätalouden työssä. Kehitysluokassa T2 ilmakuvilta laskettu runkoluku ei ole realistinen taimikoiden todellisiin runkolukuihin verrattuna. Myöskään kehitysluokassa 02 ei näin tuotettua puustotietoa voida hyödyntää, koska maastoinventoinnissa todennetun puuston määrä eroaa huomattavasti ilmakuvilta lasketun puuston määrästä. Kehitysluokassa 03 pääpuulajin ollessa mänty voidaan kuvilta laskettua puuston määrää pitää luotettavana männyn osalta. Kehitysluokassa 04 ilmakuvilta laskettua puuston määrää ei voida pitää luotettavana. Tässä kehitysluokassa maastossa inventoidun puuston määrän ja ilmakuvilta lasketun puuston määrän ero on suuri.