Toimivat käytännöt geriatrisella poliklinikalla : kirjallisuuskatsaus Vantaan sairaalalle
Peltola, Elina (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Peltola, Elina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104195133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104195133
Tiivistelmä
Ikääntyneen väestönosan suhteellinen kasvu haastaa nykyisen tavan toteuttaa terveyspalveluita. Vantaan sairaalan tavoite on kehittää toimintamalli, jossa ikäihmisten palvelutarpeet tunnistetaan mahdollisimman varhain ja niihin vastataan ajoissa ja joustavasti niin, ettei päivystyksellistä avuntarvetta tai runsasta palvelutarvetta syntyisi. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kuvata geriatrisen polikliinisen toiminnan toimivia käytäntöjä Vantaan sairaalan geriatrisen poliklinikan kehittämistä varten. Opinnäytetyön tavoite on kerätä tietopohjaa geriatrisen poliklinikan kehittämisen perustaksi.
Opinnäytetyö toteutui narratiivisena yleiskatsauksena, johon valittiin 22 lähdettä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla temaattisella analyysillä, jolla muodostettiin kuusi teemaa kuvaamaan geriatrisen polikliinisen toiminnan toimivia käytäntöjä. Opinnäytetyön tuloksena todettiin, että toimivat käytännöt perustuvat geriatriseen kokonaisarvioon, toteutuvat monialaisessa yhteistyössä, tähtäävät ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen sekä ovat asiakaslähtöisiä, painottuvat kotiin ja vaativat ammattilaisilta erityisosaamista. Tulokset esitettiin kuvailevalla synteesillä.
Vaikuttavin ajankohta interventioille on ennen toimintakyvyn laskua. Geriatrinen polikliininen toiminta voi aluksi lisätä kustannuksia ja terveyspalveluiden käyttöä, kun hoidon piiriin saadaan aiemmin tunnistamattomia sairauksia ja toiminnanvajauksia. Kustannussäästöt saavutetaan pitkäjänteisellä toiminnalla, joka vähentää muiden terveyspalveluiden käyttöä. Toimialarajat ylittävä yhteistyö on kokonaisvaltaiselle ja asiakaslähtöiselle toiminnalle suotavaa. Geriatrinen polikliininen toiminta vaatii tarkkaa koordinointia, jotta palvelukokonaisuudesta tulee vaikuttava ja eheä.
Tämän opinnäytetyö antaa geriatrian poliklinikan kehittämiselle suuntaviivat. Toimintamallia voidaan jatkossa kehittää sen mukaan, mitä toiminnalla konkreettisesti tavoitellaan ja mihin kohderyhmiin sillä halutaan vaikuttaa. Työn perusteella todettiin, että geriatrinen polikliininen toiminta on uusi ja vähän tutkittu, pirstaleinen ilmiö, jolle ei vielä ole vakiintunutta termistöä ja vankkaa tutkimusnäyttöä.
Opinnäytetyö toteutui narratiivisena yleiskatsauksena, johon valittiin 22 lähdettä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla temaattisella analyysillä, jolla muodostettiin kuusi teemaa kuvaamaan geriatrisen polikliinisen toiminnan toimivia käytäntöjä. Opinnäytetyön tuloksena todettiin, että toimivat käytännöt perustuvat geriatriseen kokonaisarvioon, toteutuvat monialaisessa yhteistyössä, tähtäävät ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen sekä ovat asiakaslähtöisiä, painottuvat kotiin ja vaativat ammattilaisilta erityisosaamista. Tulokset esitettiin kuvailevalla synteesillä.
Vaikuttavin ajankohta interventioille on ennen toimintakyvyn laskua. Geriatrinen polikliininen toiminta voi aluksi lisätä kustannuksia ja terveyspalveluiden käyttöä, kun hoidon piiriin saadaan aiemmin tunnistamattomia sairauksia ja toiminnanvajauksia. Kustannussäästöt saavutetaan pitkäjänteisellä toiminnalla, joka vähentää muiden terveyspalveluiden käyttöä. Toimialarajat ylittävä yhteistyö on kokonaisvaltaiselle ja asiakaslähtöiselle toiminnalle suotavaa. Geriatrinen polikliininen toiminta vaatii tarkkaa koordinointia, jotta palvelukokonaisuudesta tulee vaikuttava ja eheä.
Tämän opinnäytetyö antaa geriatrian poliklinikan kehittämiselle suuntaviivat. Toimintamallia voidaan jatkossa kehittää sen mukaan, mitä toiminnalla konkreettisesti tavoitellaan ja mihin kohderyhmiin sillä halutaan vaikuttaa. Työn perusteella todettiin, että geriatrinen polikliininen toiminta on uusi ja vähän tutkittu, pirstaleinen ilmiö, jolle ei vielä ole vakiintunutta termistöä ja vankkaa tutkimusnäyttöä.