Pitenevän kelirikon vaikutus metsäteihin : Metsänhoitoyhdistys Uusimaan itäisellä alueella
Salminen, Riku; Wiksten, Tiitus (2021)
Salminen, Riku
Wiksten, Tiitus
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104074304
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104074304
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten pitenevä kelirikkoaika on vaikuttanut Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksen itäisen toimialueen metsätiestön kuntoon ja käytettävyyteen. Tarkoitus oli myös selvittää, minkälaisia toimia on pyritty tekemään, jotta metsäteitä voidaan tulevaisuudessakin hyödyntää, vaikka kelirikkoaika piteneekin. Opinnäytetyön tilaajana on Metsänhoitoyhdistys Uusimaa.
Opinnäytetyö tehtiin tutkimusopinnäytetyönä. Työ toteutettiin etsimällä taustatietoa metsäteistä erilaisista lähteistä, kuten lehtiartikkeleista, metsätiestöön liittyvästä kirjallisuudesta ja hyödyntämällä asiantuntijoiden kokemuksia. Tästä muodostui opinnäytetyön teoriaosa, jossa käsiteltiin metsäteiden historiaa, erilaisia kelirikon muotoja ja ilmaston lämpiämisen vaikutusta metsätiestöön.
Taustatiedon keruun jälkeen muodostettiin kysymyksiä eri kohderyhmille liittyen metsäteiden kelirikkoon. Kysymysten kohderyhmänä olivat metsäteiden erityisasiantuntijat, metsäasiantuntijat, metsäkoneurakoitsijat ja kuljetusyrittäjät sekä alueella toimivien tiekuntien puheenjohtajat. Kysymykset muodostuivat monivalintakysymyksistä sekä kysymyksistä, joihin vastaajilla oli mahdollisuus kirjoittaa oma mielipiteensä. Kysymykset oli suunniteltu niin, että vastaajat antoivat omia kehitysehdotuksiaan metsäteiden kunnossapitoon tulevaisuudessa.
Tuloksista voi havaita, että pitenevä kelirikko vaikuttaa suuresti metsäteillä työskentelyyn. Metsäteiden jatkuvasti huononeva kunto johtuu useasti siitä, ettei tien ylläpitoon ole tahtoa investoida tarpeen vaatimalla tavalla. Lopputulema on, että tiekuntia tulisi valistaa entistä enemmän teiden tehokkaaseen ylläpitoon ja heille tulisi tarjota tien jatkuvasta ylläpidosta jonkunlaista rahallista korvausta kannustimeksi esimerkiksi puukauppaa käydessä. Myös metsäteiden inventointia ja niistä saatavaa tietoa tulisi parantaa, jotta voitaisiin selvittää, millä teillä voitaisiin työskennellä erilaisten keliolosuhteiden vallitessa.
Opinnäytetyö tehtiin tutkimusopinnäytetyönä. Työ toteutettiin etsimällä taustatietoa metsäteistä erilaisista lähteistä, kuten lehtiartikkeleista, metsätiestöön liittyvästä kirjallisuudesta ja hyödyntämällä asiantuntijoiden kokemuksia. Tästä muodostui opinnäytetyön teoriaosa, jossa käsiteltiin metsäteiden historiaa, erilaisia kelirikon muotoja ja ilmaston lämpiämisen vaikutusta metsätiestöön.
Taustatiedon keruun jälkeen muodostettiin kysymyksiä eri kohderyhmille liittyen metsäteiden kelirikkoon. Kysymysten kohderyhmänä olivat metsäteiden erityisasiantuntijat, metsäasiantuntijat, metsäkoneurakoitsijat ja kuljetusyrittäjät sekä alueella toimivien tiekuntien puheenjohtajat. Kysymykset muodostuivat monivalintakysymyksistä sekä kysymyksistä, joihin vastaajilla oli mahdollisuus kirjoittaa oma mielipiteensä. Kysymykset oli suunniteltu niin, että vastaajat antoivat omia kehitysehdotuksiaan metsäteiden kunnossapitoon tulevaisuudessa.
Tuloksista voi havaita, että pitenevä kelirikko vaikuttaa suuresti metsäteillä työskentelyyn. Metsäteiden jatkuvasti huononeva kunto johtuu useasti siitä, ettei tien ylläpitoon ole tahtoa investoida tarpeen vaatimalla tavalla. Lopputulema on, että tiekuntia tulisi valistaa entistä enemmän teiden tehokkaaseen ylläpitoon ja heille tulisi tarjota tien jatkuvasta ylläpidosta jonkunlaista rahallista korvausta kannustimeksi esimerkiksi puukauppaa käydessä. Myös metsäteiden inventointia ja niistä saatavaa tietoa tulisi parantaa, jotta voitaisiin selvittää, millä teillä voitaisiin työskennellä erilaisten keliolosuhteiden vallitessa.