Vauvahavainnointi: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Abbiw, Sofia; Lohi, Jessica (2021)
Abbiw, Sofia
Lohi, Jessica
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104064252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104064252
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aiheena oli vauvahavainnointi. Tarkoituksenamme oli kuvata opinnäytetyössämme vauvahavainnoinnin tarkoitusta, vauvahavainnoinnin tuottamia tuloksia sekä vauvahavainnointiin liittyviä kokemuksia. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa tietoa kätilökoulutukselle vauvahavainnoinnista. Tutkimuskysymyksemme olivat: 1) Miksi vauvahavainnointimenetelmiä käytetään? 2) Mitä vauvahavainnoinnilla on saatu selville? 3) Millaisia kokemuksia ammattilaisilla, opiskelijoilla ja vanhemmilla on vauvahavainnoinnista?
Opinnäytetyömme toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin Cinahl-, Science Direct- ja ProQuest Central -tietokannoista systemaattista tiedonhakua soveltaen. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui yhdeksästä englanninkielisestä tutkimusartikkelista, jotka oli julkaistu vuosina 2010–2020. Tutkimusartikkeleista neljä oli julkaistu Iso-Britanniassa, kaksi Yhdysvalloissa, yksi Tanskassa, yksi Uudessa-Seelannissa ja yksi Suomessa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Vauvahavainnoinnin tarkoituksena on tulostemme mukaan äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen tutkiminen, ongelmien ja haasteiden tunnistaminen vuorovaikutussuhteessa, vauvan sisäisen maailman ymmärtäminen sekä havainnoijan henkilökohtaisten tietojen ja taitojen kehittäminen. Vauvahavainnoinnilla on saatu selville vuorovaikutussuhteeseen vaikuttavia tekijöitä sekä vauvahavainnointimenetelmien ja tulosten sovellettavuutta ammattilaisten ja perheiden käytössä. Tulosten mukaan vauvahavainnoinnilla voidaan tukea ja edistää vanhemman ja vauvan välistä vuorovaikutusta. Ammattilaisten ja opiskelijoiden kokemukset liittyivät riittämättömiin havainnointivalmiuksiin, puutteellisiin tietoihin ja taitoihin havaintojen arvioimisessa, havainnointiprosessin haastavuuteen sekä ammatilliseen kasvuun. Vanhemmat kokivat hyötyvänsä vauvahavainnoinnista, mutta kokivat myös epämiellyttäviä tunteita havainnointiprosessin aikana.
Opinnäytetyömme tulosten perusteella vauvahavainnoinnilla voidaan tukea ja edistää vanhemman ja vauvan välistä vuorovaikutussuhdetta lisäämällä vanhempien ja ammattilaisten ymmärrystä vauvan varhaisesta psyykkisestä elämästä ja vuorovaikutussuhteeseen edistävästi tai heikentävästi vaikuttavista tekijöistä. Vauvahavainnointimenetelmät antavat työkaluja tunnistaa tuen tarvitsijat, erityisryhmät ja poikkeavuudet vuorovaikutuksessa. Vauvahavainnoinnin osaamisessa on puutteita ja koulutusta tulisi lisätä terveysalan ammattilaisten koulutukseen. Jatkossa tarvitaan tarkempaa vertailua eri menetelmien soveltuvuudesta hoitotyöhön sekä lisätutkimusta siitä, miten vanhempien kokemuksia vauvahavainnoinnista voitaisiin parantaa. Vauvahavainnointitaitojen sisällyttäminen kätilökoulutukseen voisi tuoda arvokasta osaamista valmistuville kätilöille.
Opinnäytetyömme toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin Cinahl-, Science Direct- ja ProQuest Central -tietokannoista systemaattista tiedonhakua soveltaen. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui yhdeksästä englanninkielisestä tutkimusartikkelista, jotka oli julkaistu vuosina 2010–2020. Tutkimusartikkeleista neljä oli julkaistu Iso-Britanniassa, kaksi Yhdysvalloissa, yksi Tanskassa, yksi Uudessa-Seelannissa ja yksi Suomessa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Vauvahavainnoinnin tarkoituksena on tulostemme mukaan äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen tutkiminen, ongelmien ja haasteiden tunnistaminen vuorovaikutussuhteessa, vauvan sisäisen maailman ymmärtäminen sekä havainnoijan henkilökohtaisten tietojen ja taitojen kehittäminen. Vauvahavainnoinnilla on saatu selville vuorovaikutussuhteeseen vaikuttavia tekijöitä sekä vauvahavainnointimenetelmien ja tulosten sovellettavuutta ammattilaisten ja perheiden käytössä. Tulosten mukaan vauvahavainnoinnilla voidaan tukea ja edistää vanhemman ja vauvan välistä vuorovaikutusta. Ammattilaisten ja opiskelijoiden kokemukset liittyivät riittämättömiin havainnointivalmiuksiin, puutteellisiin tietoihin ja taitoihin havaintojen arvioimisessa, havainnointiprosessin haastavuuteen sekä ammatilliseen kasvuun. Vanhemmat kokivat hyötyvänsä vauvahavainnoinnista, mutta kokivat myös epämiellyttäviä tunteita havainnointiprosessin aikana.
Opinnäytetyömme tulosten perusteella vauvahavainnoinnilla voidaan tukea ja edistää vanhemman ja vauvan välistä vuorovaikutussuhdetta lisäämällä vanhempien ja ammattilaisten ymmärrystä vauvan varhaisesta psyykkisestä elämästä ja vuorovaikutussuhteeseen edistävästi tai heikentävästi vaikuttavista tekijöistä. Vauvahavainnointimenetelmät antavat työkaluja tunnistaa tuen tarvitsijat, erityisryhmät ja poikkeavuudet vuorovaikutuksessa. Vauvahavainnoinnin osaamisessa on puutteita ja koulutusta tulisi lisätä terveysalan ammattilaisten koulutukseen. Jatkossa tarvitaan tarkempaa vertailua eri menetelmien soveltuvuudesta hoitotyöhön sekä lisätutkimusta siitä, miten vanhempien kokemuksia vauvahavainnoinnista voitaisiin parantaa. Vauvahavainnointitaitojen sisällyttäminen kätilökoulutukseen voisi tuoda arvokasta osaamista valmistuville kätilöille.