Sairaanhoitajan etävastaanottotoiminta pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidossa
Heistman, Ville; Leikas, Mirkka (2021)
Heistman, Ville
Leikas, Mirkka
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103263849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103263849
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkitun tiedon pohjalta kuvata mitä sairaanhoitajan toteuttama etävastaanottotoiminta pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidossa on ja mitä vahvuuksia sekä kehittämiskohteita siihen liittyy. Tavoitteena oli tuottaa valitun aineiston pohjalta aiheeseen uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää sairaanhoitajien etävastaanottotoimintaa suunniteltaessa Laakson yhteissairaala-hankkeessa. Opinnäytetyö toteutettiin osana Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Laakson yhteissairaala –hankeen yhteistyötä, jonka taholta on toivottu opinnäytetyötä muun muassa tästä aiheesta.
Opinnäytetyön menetelmänä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Luotettavuuden parantamiseksi työssä sovellettiin systemaattista tiedonhakua hoitotieteelliseen tiedonhakuun sopiviin sähköisiin tietokantoihin Medic, Cinahl, Pubmed ja Medline. Aineistoksi valittiin neljätoista englanninkielistä, hakukriteerien mukaista tutkimusartikkelia. Aineiston analysoinnissa sovellettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmää.
Tulosten perusteella sairaanhoitajan toteuttama etävastaanottotoiminta on hoitotyötä, jota toteutetaan puhelimitse, videovälitteisesti, sähköisessä kirjallisessa muodossa tai muun etäyhteyden välityksellä. Merkittäviä tekijöitä etähoitotyössä ovat tulosten perusteella kommunikointiin ja viestintään liittyvät asiat sekä sairaanhoitajan tarjoama tuki. Erilaiset teknologian käyttöön ja toimivuuteen liittyvät asiat nousivat myös tutkimuksissa esille. Vahvuuksista erottuvat potilaalle hyödylliset asiat, sairaanhoitajalle hyödylliset asiat sekä terveydenhuoltojärjestelmään ja yhteiskuntaan vaikuttavat asiat. Moni etävastaanottotoiminnan vahvuuksista vaikuttaa myönteisesti kaikkiin kolmeen ryhmään. Kehittämiskohteita ja puutteita ilmenee osaamisessa ja koulutuksessa, mikä tuo kehittämistarpeita terveydenhuollon organisaatiotasolle. Erityisesti haasteena näkyvät tuloksissa etähoitotyöhön liittyvät kommunikoinnin ja viestinnän vaikeudet, jotka lisäävät myös etähoitotyöhön liittyviä riskejä.
Jatkotutkimuksen aiheita voisivat olla esimerkiksi, mitä sairaanhoitajan tulisi ottaa huomioon kommunikoinnissa etävastaanotolla ja mitä keinoja olisi hyvä käyttää, lisäksi tietoa tarvittaisiin myös iäkkäiden potilaiden etävastaanottotoiminnasta ja sen haasteista sekä etävastaanottotoiminnasta Suomessa, sillä väestömme ikääntyy nopeasti ja etäpalvelut ovat kasvussa.
Opinnäytetyössä toimittiin tutkimuseettisen neuvottelukunnan määrittämän hyvän käytännön sekä Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan periaatteiden mukaisesti.
Opinnäytetyön menetelmänä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Luotettavuuden parantamiseksi työssä sovellettiin systemaattista tiedonhakua hoitotieteelliseen tiedonhakuun sopiviin sähköisiin tietokantoihin Medic, Cinahl, Pubmed ja Medline. Aineistoksi valittiin neljätoista englanninkielistä, hakukriteerien mukaista tutkimusartikkelia. Aineiston analysoinnissa sovellettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmää.
Tulosten perusteella sairaanhoitajan toteuttama etävastaanottotoiminta on hoitotyötä, jota toteutetaan puhelimitse, videovälitteisesti, sähköisessä kirjallisessa muodossa tai muun etäyhteyden välityksellä. Merkittäviä tekijöitä etähoitotyössä ovat tulosten perusteella kommunikointiin ja viestintään liittyvät asiat sekä sairaanhoitajan tarjoama tuki. Erilaiset teknologian käyttöön ja toimivuuteen liittyvät asiat nousivat myös tutkimuksissa esille. Vahvuuksista erottuvat potilaalle hyödylliset asiat, sairaanhoitajalle hyödylliset asiat sekä terveydenhuoltojärjestelmään ja yhteiskuntaan vaikuttavat asiat. Moni etävastaanottotoiminnan vahvuuksista vaikuttaa myönteisesti kaikkiin kolmeen ryhmään. Kehittämiskohteita ja puutteita ilmenee osaamisessa ja koulutuksessa, mikä tuo kehittämistarpeita terveydenhuollon organisaatiotasolle. Erityisesti haasteena näkyvät tuloksissa etähoitotyöhön liittyvät kommunikoinnin ja viestinnän vaikeudet, jotka lisäävät myös etähoitotyöhön liittyviä riskejä.
Jatkotutkimuksen aiheita voisivat olla esimerkiksi, mitä sairaanhoitajan tulisi ottaa huomioon kommunikoinnissa etävastaanotolla ja mitä keinoja olisi hyvä käyttää, lisäksi tietoa tarvittaisiin myös iäkkäiden potilaiden etävastaanottotoiminnasta ja sen haasteista sekä etävastaanottotoiminnasta Suomessa, sillä väestömme ikääntyy nopeasti ja etäpalvelut ovat kasvussa.
Opinnäytetyössä toimittiin tutkimuseettisen neuvottelukunnan määrittämän hyvän käytännön sekä Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan periaatteiden mukaisesti.