Toimitusinsinöörien työtehtävistä kunnissa ja Maanmittauslaitoksella
Heino, Jasmiina (2021)
Heino, Jasmiina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103253837
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103253837
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä Maanmittauslaitoksen ja kuntien toimitusinsinöörien työtehtävät ovat ja miten ne eroavat toisistaan. Tutkimus pyrki myös selvittämään, mitä eroa on tehtävissä toimituksissa, toimitusprosessissa, osaamistarpeissa ja toimitusinsinöörien toimintatavoissa.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuus- ja haastattelututkimusta. Kirjallisuustutkimuksen lähdeaineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen ja kaupunkien julkisia sivustoja, lakikirjallisuutta ja aihealueen tutkimusta. Haastattelututkimus toteutettiin puolistrukturoituna ja otantamenetelmänä harkinnanvaraista otantaa. Haastateltavat valittiin Maanmittauslaitoksen toimipisteistä ja kolmesta eri kunnasta tavoitteena saada mukaan henkilöitä, joilla on kokemusta molemmista toimijoista.
Työn tuloksina esitettiin toimitusinsinöörin työtä ohjaava lainsäädäntö, toimitusprosessin kulku Maanmittauslaitoksella ja kunnissa, eri toimijoiden organisaatiokuvaukset sekä toimitusinsinöörien kuvauksiin perustuva kuvaus keskeisistä eroista, osaamistarpeista ja muutostarpeista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että keskeinen toimitusinsinöörien työtä koskeva lainsäädäntö ei olennaisilta osin juuri eroa toimituslajien listaamista lukuun ottamatta. Organisaatiokohtaisia eroja toimitusinsinöörin työtehtävissä ilmeni siitä huolimatta, ja ne koskivat monelta osin lain tulkintaa. Kehitystarpeet koskivat melko yhdenmukaisesti asiakaskokemuksen parantamista ja toimitusinsinöörin toimenkuvan laajentamista koskemaan kaikkia toimitusprosessin vaiheita. Osaamistarpeiden eroja havaittiin, mutta ne koskivat lähinnä työkokemusta.
Työn johtopäätöksiä voidaan hyödyntää toimitusinsinöörien toimenkuvaa kehitettäessä, toimitusinsinöörin työtä koskevan keskeisen lainsäädännön tulkinnassa ja toimitusinsinööriksi pyrkivien osaamistarpeiden arvioimisessa. Jatkokehitettävää tunnistettiin toimituksien valitusaikaa koskevassa soveltamisessa, rekisteriin viemistä koskevassa kiinteistöinsinöörin hyväksyntätarpeessa ja koulutusvaatimuksessa sekä poikkeusoloja koskevan lainsäädännön ottamisesta käyttöön normaaliin lainsäädäntöön.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuus- ja haastattelututkimusta. Kirjallisuustutkimuksen lähdeaineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen ja kaupunkien julkisia sivustoja, lakikirjallisuutta ja aihealueen tutkimusta. Haastattelututkimus toteutettiin puolistrukturoituna ja otantamenetelmänä harkinnanvaraista otantaa. Haastateltavat valittiin Maanmittauslaitoksen toimipisteistä ja kolmesta eri kunnasta tavoitteena saada mukaan henkilöitä, joilla on kokemusta molemmista toimijoista.
Työn tuloksina esitettiin toimitusinsinöörin työtä ohjaava lainsäädäntö, toimitusprosessin kulku Maanmittauslaitoksella ja kunnissa, eri toimijoiden organisaatiokuvaukset sekä toimitusinsinöörien kuvauksiin perustuva kuvaus keskeisistä eroista, osaamistarpeista ja muutostarpeista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että keskeinen toimitusinsinöörien työtä koskeva lainsäädäntö ei olennaisilta osin juuri eroa toimituslajien listaamista lukuun ottamatta. Organisaatiokohtaisia eroja toimitusinsinöörin työtehtävissä ilmeni siitä huolimatta, ja ne koskivat monelta osin lain tulkintaa. Kehitystarpeet koskivat melko yhdenmukaisesti asiakaskokemuksen parantamista ja toimitusinsinöörin toimenkuvan laajentamista koskemaan kaikkia toimitusprosessin vaiheita. Osaamistarpeiden eroja havaittiin, mutta ne koskivat lähinnä työkokemusta.
Työn johtopäätöksiä voidaan hyödyntää toimitusinsinöörien toimenkuvaa kehitettäessä, toimitusinsinöörin työtä koskevan keskeisen lainsäädännön tulkinnassa ja toimitusinsinööriksi pyrkivien osaamistarpeiden arvioimisessa. Jatkokehitettävää tunnistettiin toimituksien valitusaikaa koskevassa soveltamisessa, rekisteriin viemistä koskevassa kiinteistöinsinöörin hyväksyntätarpeessa ja koulutusvaatimuksessa sekä poikkeusoloja koskevan lainsäädännön ottamisesta käyttöön normaaliin lainsäädäntöön.