Venttiilimäärittelyn kehittäminen hydrometallurgian projekteihin
Kantonen, Kasper (2021)
Kantonen, Kasper
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103253794
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103253794
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli laatia Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmalla venttiilimäärittelypohja, joka on yhtenäinen yrityksen muiden dokumenttien kanssa. Onnistunut työ helpottaa projektien välistä työtä, luo standardoituja käytäntöjä ja vähentää suunnittelijoiden mekaanista työtä. Työ tehtiin Metso Outotec Finland Oy:n Metals-liiketoiminta-alueen putkisto- ja prosessipuolen käyttöön. Insinöörityön tuloksena syntynyttä Excel-tiedostoa käytetään lähtökohtaisesti hydrometallurgian projekteissa.
Insinöörityön tuloksena syntyneen tiedoston valmistusprosessi oli iteratiivinen. Työ tehtiin yhteistyössä Metso Outotecin Metals liiketoimintayksikön putkiston pääsuunnittelijoiden kanssa sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella. Iteratiivinen lähestymistapa sopi projektin tavoitteisiin hyvin, sillä tällaisen tiedoston luontiin ja rakenteeseen ei ole yhtä tapaa toimia. Lisäksi projektin aikana kehittyvän venttiilimäärittelypohjan muutokset herättivät projektiryhmässä uusia ideoita ja näkemyksiä.
Työn teoriaosuudessa perehdyttiin venttiilimäärittelyn sisältämiin asioihin ja tarvittaviin taustatietoihin. Ensimmäisessä luvussa käsitellään hydrometallurgisia prosesseja ja niiden erityisvaatimuksia venttiilien kannalta. Ensimmäinen luku keskittyy käytetyimpiin ja Metso Outotecilla käytössä oleviin hydrometallurgisiin prosesseihin. Toinen luku käsittelee käsiventtiilejä, niiden eroavaisuuksia ja keskeisiä ominaisuuksia.
Teoriaosuuden jälkeen työssä perehdytään venttiilimäärittelyyn ja sen haasteisiin. Suurimpana haasteena työssä oli yhtenäistetyn ja toimivan venttiilikoodaustavan luonti. Venttiilikoodi on prosessikaavioissa ja venttiililistoissa käytettävä merkkijono, josta selviää venttiilin keskeiset tiedot. Koodi voi koostua kirjaimista tai numeroista, mutta merkkien eli digittien määrä on keskeinen asia koodin luettavuuden kannalta.
Projektissa syntynyt venttiilimäärittely saatiin vastaamaan putkistosuunnittelun muita dokumentteja, helpottaen tietojen siirtoa dokumenttien kesken. Dokumentti rakennettiin täyttämään koodin sisältämä tieto automaattisesti. Insinöörityön jälkeen tiedostopohja otetaan käyttöön asiakasprojekteissa. Käyttöönoton jälkeen tiedostoa jatkojalostetaan ja se tulee toivon mukaan yrityksellä laajempaan käyttöön kansainvälisesti.
Insinöörityön tuloksena syntyneen tiedoston valmistusprosessi oli iteratiivinen. Työ tehtiin yhteistyössä Metso Outotecin Metals liiketoimintayksikön putkiston pääsuunnittelijoiden kanssa sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella. Iteratiivinen lähestymistapa sopi projektin tavoitteisiin hyvin, sillä tällaisen tiedoston luontiin ja rakenteeseen ei ole yhtä tapaa toimia. Lisäksi projektin aikana kehittyvän venttiilimäärittelypohjan muutokset herättivät projektiryhmässä uusia ideoita ja näkemyksiä.
Työn teoriaosuudessa perehdyttiin venttiilimäärittelyn sisältämiin asioihin ja tarvittaviin taustatietoihin. Ensimmäisessä luvussa käsitellään hydrometallurgisia prosesseja ja niiden erityisvaatimuksia venttiilien kannalta. Ensimmäinen luku keskittyy käytetyimpiin ja Metso Outotecilla käytössä oleviin hydrometallurgisiin prosesseihin. Toinen luku käsittelee käsiventtiilejä, niiden eroavaisuuksia ja keskeisiä ominaisuuksia.
Teoriaosuuden jälkeen työssä perehdytään venttiilimäärittelyyn ja sen haasteisiin. Suurimpana haasteena työssä oli yhtenäistetyn ja toimivan venttiilikoodaustavan luonti. Venttiilikoodi on prosessikaavioissa ja venttiililistoissa käytettävä merkkijono, josta selviää venttiilin keskeiset tiedot. Koodi voi koostua kirjaimista tai numeroista, mutta merkkien eli digittien määrä on keskeinen asia koodin luettavuuden kannalta.
Projektissa syntynyt venttiilimäärittely saatiin vastaamaan putkistosuunnittelun muita dokumentteja, helpottaen tietojen siirtoa dokumenttien kesken. Dokumentti rakennettiin täyttämään koodin sisältämä tieto automaattisesti. Insinöörityön jälkeen tiedostopohja otetaan käyttöön asiakasprojekteissa. Käyttöönoton jälkeen tiedostoa jatkojalostetaan ja se tulee toivon mukaan yrityksellä laajempaan käyttöön kansainvälisesti.