Suuhygienistiopiskelijoiden hyvinvointi poikkeusoloissa
Schroderus, Veera; Levä, Anniina (2021)
Schroderus, Veera
Levä, Anniina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103193592
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103193592
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata suuhygienistiopiskelijoiden hyvinvointia poikkeusoloissa opiskelusta COVID-19-taudin aiheuttaman pandemian aikana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Metropolia Ammattikorkeakouluun suuhygienistiopiskelijoiden hyvinvoinnista sekä sen edistämisestä poikkeusoloissa opiskelusta. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla helmikuussa 2021 kuudelta kolmannen vuoden suuhygienistiopiskelijalta. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysimenetelmää.
Opinnäytetyön tulosten mukaan suuhygienistiopiskelijat kokivat etäopiskelun poikkeusoloissa toisaalta sekavana, mutta toisaalta kokivat kykenevänsä siihen, mutta uskoivat saavansa lähiopetuksesta paremman hyödyn. Opiskelijat olisivat toivoneet opettajilta enemmän tukea sekä ennakointia liittyen toteutuksien siirtoon aikaisemmalle ajankohdalle. Fyysinen hyvinvointi koettiin paremmaksi kuin ennen poikkeusoloja, mutta psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi heikommaksi. Hyvinvointia vahvistavia tekijöitä olivat esimerkiksi ystävät, perhe ja lisääntynyt aika. Hyvinvointia heikentäviä tekijöitä olivat esimerkiksi rajoitukset, stressi ja epätietoisuus tulevasta.
Monien tutkimusten tulokset tukivat opinnäytetyön tuloksia, mutta myös poikkeuksia löytyi. Tulokset kulkevat suurimmalta osin linjassa aikaisemman sekä tämänhetkisen tutkimustiedon kanssa.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan soveltaa opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä sekä työelämässä työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan suuhygienistiopiskelijat kokivat etäopiskelun poikkeusoloissa toisaalta sekavana, mutta toisaalta kokivat kykenevänsä siihen, mutta uskoivat saavansa lähiopetuksesta paremman hyödyn. Opiskelijat olisivat toivoneet opettajilta enemmän tukea sekä ennakointia liittyen toteutuksien siirtoon aikaisemmalle ajankohdalle. Fyysinen hyvinvointi koettiin paremmaksi kuin ennen poikkeusoloja, mutta psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi heikommaksi. Hyvinvointia vahvistavia tekijöitä olivat esimerkiksi ystävät, perhe ja lisääntynyt aika. Hyvinvointia heikentäviä tekijöitä olivat esimerkiksi rajoitukset, stressi ja epätietoisuus tulevasta.
Monien tutkimusten tulokset tukivat opinnäytetyön tuloksia, mutta myös poikkeuksia löytyi. Tulokset kulkevat suurimmalta osin linjassa aikaisemman sekä tämänhetkisen tutkimustiedon kanssa.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan soveltaa opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä sekä työelämässä työhyvinvoinnin kehittämisessä.