Mielenterveyspalvelut lastensuojelulaitoksissa : lastensuojelun ammattilaisen näkökulma
Kuusajoki, Emmi; Moradi, Azad; Siivola, Mika (2021)
Kuusajoki, Emmi
Moradi, Azad
Siivola, Mika
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103123213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103123213
Tiivistelmä
Työssämme tutkittiin laitosnuorten ja -lasten mielenterveyspalveluita ja kuinka mielenterveysongelmat otetaan huomioon lastensuojelulaitoksissa sekä miten ne näyttäytyvät laitosohjaajien työssä. Työssä kerrotaan lastensuojelun eri prosesseista, moniammatillisesta yhteistyöstä, sekä yleisimistä alaikäisten mielenterveyshäiriöstä. Työtä varten laadittin anonyymi kysely, jolla selvitettiin kuinka laitosohjaajat kokevat lasten mielenterveysongelmien vaikutukset laitoksen arjessa ja sen pyörittämisessä, miten he näkevät lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden sekä kuinka he kokevat työssään kokemiensa haasteiden vaikuttavan heidän omaan jaksamiseensa ja työhyvinvointiin. Tutkimuksemme on yleishyödyllinen laadullinen tutkimus.
Kyselyyn tulleista vastauksista kävi ilmi, että jokainen vastaajista on kokenut lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden olevan yleisiä lastensuojelulaitosten asiakkailla. Lisäksi vastauksissa tuli usein esille päihdeongelmien määrän kasvu sekä näiden yhteys mielenterveyden ongelmiin. Vastauksissa tuotiin ilmi mielenterveyshäiriöistä kärsivien lasten tuottavan haasteita laitoksen arjen pyörittämiseen ja vaativan huomattavasti tarkempaa suunnittelua päivätoiminnan ja siirtymistilanteiden ennakoimiseen. Monet vastaajat kokivat muiden lasten jäävän huomiota vaille, kun iso osa ajasta menee mielenterveyshäiriöisten lasten tukemiseen. Osa vastaajista kertoi kokevansa työn henkisesti raskaana, jos yksikössä on useampi vakavasti oireileva lapsi tai jos tilanne on jatkunut jo pitkään. Vastauksissa korostuikin työhyvinvoinnin kannalta tärkeäksi mahdollisuus jakaa tuntemuksiaan tukevan työyhteisön kanssa. Mielenterveyspalveluiden saatavuutta kaikki vastaajat arvioivat heikoksi ja kertoivat jonojen olevan pitkiä, eikä palveluiden määrää ole lisätty kasvaneen tarpeen mukana. Moniammatillisessa yhteistyössä vastausten perusteella on parantamisen varaa. Suurimpana ongelmana koettin, ettei lastensuojelulaitoksen ohjaajien havaintoja tunnuta otettavan tosissaan, sekä tiedonkulun haasteellisuus. Mielenterveyspalveluiden kehittämisestä kysyttäessä vastauksissa tuotiin esiin matalankynnyksen palveluiden tarve ja hoitoon pääsemisen nopeuttaminen.
Kyselyyn tulleista vastauksista kävi ilmi, että jokainen vastaajista on kokenut lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden olevan yleisiä lastensuojelulaitosten asiakkailla. Lisäksi vastauksissa tuli usein esille päihdeongelmien määrän kasvu sekä näiden yhteys mielenterveyden ongelmiin. Vastauksissa tuotiin ilmi mielenterveyshäiriöistä kärsivien lasten tuottavan haasteita laitoksen arjen pyörittämiseen ja vaativan huomattavasti tarkempaa suunnittelua päivätoiminnan ja siirtymistilanteiden ennakoimiseen. Monet vastaajat kokivat muiden lasten jäävän huomiota vaille, kun iso osa ajasta menee mielenterveyshäiriöisten lasten tukemiseen. Osa vastaajista kertoi kokevansa työn henkisesti raskaana, jos yksikössä on useampi vakavasti oireileva lapsi tai jos tilanne on jatkunut jo pitkään. Vastauksissa korostuikin työhyvinvoinnin kannalta tärkeäksi mahdollisuus jakaa tuntemuksiaan tukevan työyhteisön kanssa. Mielenterveyspalveluiden saatavuutta kaikki vastaajat arvioivat heikoksi ja kertoivat jonojen olevan pitkiä, eikä palveluiden määrää ole lisätty kasvaneen tarpeen mukana. Moniammatillisessa yhteistyössä vastausten perusteella on parantamisen varaa. Suurimpana ongelmana koettin, ettei lastensuojelulaitoksen ohjaajien havaintoja tunnuta otettavan tosissaan, sekä tiedonkulun haasteellisuus. Mielenterveyspalveluiden kehittämisestä kysyttäessä vastauksissa tuotiin esiin matalankynnyksen palveluiden tarve ja hoitoon pääsemisen nopeuttaminen.