Visualisointitekniikat sisustussuunnittelun tukena
Hartikainen, Laura (2021)
Hartikainen, Laura
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103052934
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103052934
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä suunniteltiin asiakkaalle lämminhenkinen ja kodikas sisustus, jonka tavoitteena oli parantaa asunnon käytännöllisyyttä ja lisätä säilytystilaa. Suunnitelma esitettiin asiakkaalle visualisointikuvilla ja virtuaalitodellisuudessa. Työn tavoitteena oli myös selvittää virtuaalitodellisuuden etuja, haittoja ja eroavaisuuksia verrattuna visualisointikuviin.
Suunniteltava tila mallinnettiin 3D-mallinnusohjelmalla (ArchiCAD), jolla luotiin visualisointikuvat ja rakennuspiirustukset. Valmis malli vietiin virtuaalitodellisuuteen hyödyntäen siihen erikoistunutta visualisointiohjelmaa (Twinmotion). Suunnitelmat esitettiin asiakkaalle haastattelun yhteydessä, jossa selvitettiin asiakkaan ymmärrystä ja hahmotuskykyä eri esitystapojen välillä. Kysymykset olivat avoimia ja asiakas vastasi niihin suullisesti, jotta vastaukset olisivat mahdollisimman kattavia.
Suunnitelmassa onnistuttiin huomioimaan asiakkaan toiveet ja tarpeet, minkä ansiosta kokonaisuudesta tuli lämminhenkinen, käytännöllinen ja asiakkaalle mieluisa. Esitystapojen välillä löytyi muutamia eroavaisuuksia. Kuvista sai nopean kokonaiskuvan suunnitelmasta, mutta virtuaalitodellisuudessa hahmotti paremmin huoneiston koon ja mittasuhteet. Vaikka virtuaalitodellisuus oli asiakkaan mielestä kokemuksen arvoinen ja auttoi hyvin suunnitelman hahmottamisessa, oli sen kanssa enemmän teknisiä ongelmia kuin visualisointikuvissa. Esitystavat vaikuttivatkin tukevan toisiaan, joten niistä hyötyisi eniten käyttämällä kumpiakin. Tutkimuksessa oli vain yksi asiakas, joten jatkotutkimuksia voitaisiin suorittaa suuremmalla asiakasmäärällä tulosten varmistamiseksi.
Suunniteltava tila mallinnettiin 3D-mallinnusohjelmalla (ArchiCAD), jolla luotiin visualisointikuvat ja rakennuspiirustukset. Valmis malli vietiin virtuaalitodellisuuteen hyödyntäen siihen erikoistunutta visualisointiohjelmaa (Twinmotion). Suunnitelmat esitettiin asiakkaalle haastattelun yhteydessä, jossa selvitettiin asiakkaan ymmärrystä ja hahmotuskykyä eri esitystapojen välillä. Kysymykset olivat avoimia ja asiakas vastasi niihin suullisesti, jotta vastaukset olisivat mahdollisimman kattavia.
Suunnitelmassa onnistuttiin huomioimaan asiakkaan toiveet ja tarpeet, minkä ansiosta kokonaisuudesta tuli lämminhenkinen, käytännöllinen ja asiakkaalle mieluisa. Esitystapojen välillä löytyi muutamia eroavaisuuksia. Kuvista sai nopean kokonaiskuvan suunnitelmasta, mutta virtuaalitodellisuudessa hahmotti paremmin huoneiston koon ja mittasuhteet. Vaikka virtuaalitodellisuus oli asiakkaan mielestä kokemuksen arvoinen ja auttoi hyvin suunnitelman hahmottamisessa, oli sen kanssa enemmän teknisiä ongelmia kuin visualisointikuvissa. Esitystavat vaikuttivatkin tukevan toisiaan, joten niistä hyötyisi eniten käyttämällä kumpiakin. Tutkimuksessa oli vain yksi asiakas, joten jatkotutkimuksia voitaisiin suorittaa suuremmalla asiakasmäärällä tulosten varmistamiseksi.