Esimiesten työhyvinvointi CMB Ravintoloissa
Hyvärinen, Iiris (2021)
Hyvärinen, Iiris
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102192478
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102192478
Tiivistelmä
Esimiehellä on viime kädessä vastuu työyhteisön hyvinvoinnista. Kuka huolehtii esimiesten työhyvinvoinnista?
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten CMB Ravintoloiden esimiehet jaksavat työssään koronapandemian aiheuttaman epävarmuuden vallitessa ravintola-alalla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esimiesten työhyvinvointia ja laatia kehitysehdotuksia. Työhyvinvointitutkimus rajattiin koskemaan niitä CMB Ravintoloilla työskenteleviä ravintola- ja keittiöpäälliköitä, jotka eivät olleet kyselyn ajankohtana lomautettuna. Heitä oli 18, joista kyselyyn vastasi 17.
Työn tietoperustassa käsitellään työhyvinvoinnin keskeisimmät osa-alueet Rauramon työhyvinvoinnin porrasmallin avulla. Porrasmallin osa-alueet ovat terveys, turvallisuus, yhteisöllisyys, arvostus ja osaaminen. Johtamisella on keskeinen rooli kaikissa edellä mainituissa teemoissa ja se on näin ollen porrasmallin kuudes elementti. Tietoperustassa käsitellään lyhyesti koronapandemiaa ja tarkastellaan siitä aiheutuneita vahinkoja ravintola-alalla.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen eli määrällinen kokonaistutkimus. Tutkimusaineiston keräämiseen valittiin kyselylomake ja kysely toteutettiin hyödyntäen Webropol -työkalua. Kyselylomake sisälsi monivalintakysymyksiä ja viisi avointa kysymystä. Monivalintakysymysten aihepiirit mukailivat tietoperustassa esiin nostettuja työhyvinvointiin vaikuttavia osa-alueita.
Kyselyn vastausaika oli seitsemän päivää. Tutkimustuloksia vertailtiin tietoperustaan koottuihin teorioihin ja tietoihin ja niitä on havainnollistettu kuvioina. Avoimet kysymykset analysoitiin etsimällä yhtäläisyyksiä vastauksista.
Vastausten perusteella CMB:llä on onnistuttu luomaan avoin ja turvallinen työilmapiiri. Osa-alueiden tuloksia vertailtaessa kävi ilmi, että yhteisöllisyyden luomisessa oli onnistuttu parhaiten. Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että apua uskalletaan pyytää tarvittaessa, työssä kohdellaan asiallisesti ja esimieheltä saa tukea tarvittaessa. Eniten kehitettävää oli terveyteen ja työkykyyn liittyvissä osa-alueissa.
Tutkimuksesta nousseet kehityskohteet olivat esimiesten työstressin vähentäminen, työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen, perehdytyssuunnitelman laatiminen, työilmapiirin kehittäminen vapaa-ajalla yhteisen tekemisen merkeissä sekä kouluttautumismahdollisuuksien lisääminen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten CMB Ravintoloiden esimiehet jaksavat työssään koronapandemian aiheuttaman epävarmuuden vallitessa ravintola-alalla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esimiesten työhyvinvointia ja laatia kehitysehdotuksia. Työhyvinvointitutkimus rajattiin koskemaan niitä CMB Ravintoloilla työskenteleviä ravintola- ja keittiöpäälliköitä, jotka eivät olleet kyselyn ajankohtana lomautettuna. Heitä oli 18, joista kyselyyn vastasi 17.
Työn tietoperustassa käsitellään työhyvinvoinnin keskeisimmät osa-alueet Rauramon työhyvinvoinnin porrasmallin avulla. Porrasmallin osa-alueet ovat terveys, turvallisuus, yhteisöllisyys, arvostus ja osaaminen. Johtamisella on keskeinen rooli kaikissa edellä mainituissa teemoissa ja se on näin ollen porrasmallin kuudes elementti. Tietoperustassa käsitellään lyhyesti koronapandemiaa ja tarkastellaan siitä aiheutuneita vahinkoja ravintola-alalla.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen eli määrällinen kokonaistutkimus. Tutkimusaineiston keräämiseen valittiin kyselylomake ja kysely toteutettiin hyödyntäen Webropol -työkalua. Kyselylomake sisälsi monivalintakysymyksiä ja viisi avointa kysymystä. Monivalintakysymysten aihepiirit mukailivat tietoperustassa esiin nostettuja työhyvinvointiin vaikuttavia osa-alueita.
Kyselyn vastausaika oli seitsemän päivää. Tutkimustuloksia vertailtiin tietoperustaan koottuihin teorioihin ja tietoihin ja niitä on havainnollistettu kuvioina. Avoimet kysymykset analysoitiin etsimällä yhtäläisyyksiä vastauksista.
Vastausten perusteella CMB:llä on onnistuttu luomaan avoin ja turvallinen työilmapiiri. Osa-alueiden tuloksia vertailtaessa kävi ilmi, että yhteisöllisyyden luomisessa oli onnistuttu parhaiten. Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että apua uskalletaan pyytää tarvittaessa, työssä kohdellaan asiallisesti ja esimieheltä saa tukea tarvittaessa. Eniten kehitettävää oli terveyteen ja työkykyyn liittyvissä osa-alueissa.
Tutkimuksesta nousseet kehityskohteet olivat esimiesten työstressin vähentäminen, työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen, perehdytyssuunnitelman laatiminen, työilmapiirin kehittäminen vapaa-ajalla yhteisen tekemisen merkeissä sekä kouluttautumismahdollisuuksien lisääminen.