Klubitalojen työympäristön työkykyä tukevat ominaisuudet : Jäsenten kokemuksia
Kuusela, Laura; Saastamoinen, Tytti (2021)
Kuusela, Laura
Saastamoinen, Tytti
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102082034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102082034
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Klubitalojen työympäristön työkykyä tukevia erityispiirteitä Klubitalojen jäsenten kokemusten ja näkemysten kautta. Opinnäytetyön tarkoitus on kerätä tietoa Puuttuva pala -hankkeelle Klubitalon työympäristön ominaispiirteistä ja vahvuuksista. Tietoa voidaan hyödyntää hankkeessa Klubitalon valmennustoiminnan ja Klubitaloympäristön kehittämisessä, jotta se tukisi mahdollisimman hyvin jäsenten siirtymää palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina on Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Etelä-Suomen Klubitalojen ESKOT ry:n kehittämä Puuttuva pala -hanke. Hanke kehittää työllisyyspolkuja tuettujen työllistymismuotojen ja avointen työmarkkinoiden välille. Tuetun keikkatyön malli on tarkoitettu tukea ja valmennusta tarvitsevalle työnhakijalle, joka on motivoitunut tekemään palkkatyötä.
Teoreettisina lähtökohtina opinnäytetyössä toimivat Inhimillisen toiminnan malli (The Model of Human Occupation), teoria mielenterveyskuntoutuksesta, työkykyisyydestä, IPS-mallista sekä toipumisorientaatiosta. Opinnäytetyössä on käytetty laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto on kerätty haastatellen viittä Klubitalojen jäsentä puolistrukturoidun WEIS-FI työympäristön arviointimenetelmän avulla. WEIS-FI arviointimenetelmä perustuu Inhimillisen toiminnan mallin teoriaan. Aineiston analyysi opinnäytetyössä on teorialähtöistä.
Tuloksissa nousee esiin jäsenten näkemykset ja kokemukset Klubitalojen työympäristön vahvuuksista ja työkykyä tukevista elementeistä. Erityisesti Klubitalojen sosiaalisella ja toiminnallisella ympäristöllä on jäsenten työkykyä tukevia ominaisuuksia. Myös fyysinen ympäristö näyttäytyy työkykyä tukevana. Klubitalotoiminta on merkittävässä roolissa osatyökykyisten työkykyisyyden tukemisessa. Jäsenten yksilöllisyyden huomioiminen työympäristössä ja työtoiminnassa on Klubitalojen vahvuus.
Koska tutkimuksen otos on pieni, se jättää tilaa laajemmalle jatkotutkimukselle työympäristön työkykyä tukevista ja rajoittavista elementeistä. Ympäristön arvioinnin mahdollisuudet tulisi ottaa laajemmin huomioon työkykyisyyttä tuettaessa ja työllisyyttä edistäessä. Yksilön kokemuksien huomioon ottaminen ja riittävä tuki voisi johtaa menestyksekkäämpään työllistymiseen osatyökykyisten työntekijöiden joukossa. Tästä olisi hyvä jatkaa aiheen laajempaa tutkimista.
Teoreettisina lähtökohtina opinnäytetyössä toimivat Inhimillisen toiminnan malli (The Model of Human Occupation), teoria mielenterveyskuntoutuksesta, työkykyisyydestä, IPS-mallista sekä toipumisorientaatiosta. Opinnäytetyössä on käytetty laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto on kerätty haastatellen viittä Klubitalojen jäsentä puolistrukturoidun WEIS-FI työympäristön arviointimenetelmän avulla. WEIS-FI arviointimenetelmä perustuu Inhimillisen toiminnan mallin teoriaan. Aineiston analyysi opinnäytetyössä on teorialähtöistä.
Tuloksissa nousee esiin jäsenten näkemykset ja kokemukset Klubitalojen työympäristön vahvuuksista ja työkykyä tukevista elementeistä. Erityisesti Klubitalojen sosiaalisella ja toiminnallisella ympäristöllä on jäsenten työkykyä tukevia ominaisuuksia. Myös fyysinen ympäristö näyttäytyy työkykyä tukevana. Klubitalotoiminta on merkittävässä roolissa osatyökykyisten työkykyisyyden tukemisessa. Jäsenten yksilöllisyyden huomioiminen työympäristössä ja työtoiminnassa on Klubitalojen vahvuus.
Koska tutkimuksen otos on pieni, se jättää tilaa laajemmalle jatkotutkimukselle työympäristön työkykyä tukevista ja rajoittavista elementeistä. Ympäristön arvioinnin mahdollisuudet tulisi ottaa laajemmin huomioon työkykyisyyttä tuettaessa ja työllisyyttä edistäessä. Yksilön kokemuksien huomioon ottaminen ja riittävä tuki voisi johtaa menestyksekkäämpään työllistymiseen osatyökykyisten työntekijöiden joukossa. Tästä olisi hyvä jatkaa aiheen laajempaa tutkimista.