Äänekosken biotuotetehtaan kiintoainemittauksen kehittäminen
Viljakainen, Jyri (2020)
Viljakainen, Jyri
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101201387
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101201387
Tiivistelmä
Äänekosken biotuotetehtaan jätevedenpuhdistamolla on ollut jo pitkään ongelmana luotettava lähtevän veden kiintoainemittaus. Tehtaan oma laboratorio tarkistaa mittauksen toiminnan kerran viikossa. Tämä toteutetaan näytteenotolla, analysoinnilla ja tuloksien vertailulla mittauksen tulokseen. Ero saa olla +- 20 yksikköä. Eroa tuloksissa on ollut yli sallitun lähes jatkuvasti kolmen vuoden aikana. Tämän lisäksi kiintoainemittauksen tulos seilaa nollan ja maksimin välillä jatkuvasti.
Tutkimuksella pyrittiin löytämään syyt miksi tulokset eroavat ja kiintoainemittaus seilaa. Tutkimuksen lopullinen tavoite oli löytää parannuksen kohteet mittauksessa ja toteuttaa nämä. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Botnia Mill Service, lyhyesti BMS. Mittauksen ongelmat kuormittavat BMS:än henkilöstöä ja tehtaan laboratorion työntekijöitä turhaan.
Tutkimus toteutettiin kehittämistutkimuksena, jossa käytettiin kvalitatiivisia tiedonkeruumenetelmiä. Tutkimuksen alussa selvitettiin mittauksen nykytilanne. Tämä toteutettiin teemahaastatteluilla ja mittaukseen tutustumisen avulla. Teemahaastatteluilla kerättiin tietoa mittauksen nykytilanteesta, historiasta ja ongelmista. Tämä oli hyvä pohja mittaukseen tutustumiselle eli kenttätyölle.
Tutkimuksessa selvisi, että laboratorio oli ottanut analysoitavan näytteen väärästä paikasta. Kiintoainemittauksen mittauspaikka oli huono ja mittauksen ilmapuhdistus oli jäänyt mittaustulokseen. Mittauksen lähettimeltä oli muutettu parametrejä, jotka vääristivät mittaustulosta. Selvinneiden tietojen perusteella toteutettiin kiintoainemittaukseen muutokset. Mittausta seurattiin muutosten jälkeen ja muutosten hyöty todettiin. Muutoksien toimivuuden totesi vielä laboratorio, jonka tuloksien mukaan mittaus on nyt parempi. Tutkimuksen tavoitteisiin päästiin.
Tutkimuksella pyrittiin löytämään syyt miksi tulokset eroavat ja kiintoainemittaus seilaa. Tutkimuksen lopullinen tavoite oli löytää parannuksen kohteet mittauksessa ja toteuttaa nämä. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Botnia Mill Service, lyhyesti BMS. Mittauksen ongelmat kuormittavat BMS:än henkilöstöä ja tehtaan laboratorion työntekijöitä turhaan.
Tutkimus toteutettiin kehittämistutkimuksena, jossa käytettiin kvalitatiivisia tiedonkeruumenetelmiä. Tutkimuksen alussa selvitettiin mittauksen nykytilanne. Tämä toteutettiin teemahaastatteluilla ja mittaukseen tutustumisen avulla. Teemahaastatteluilla kerättiin tietoa mittauksen nykytilanteesta, historiasta ja ongelmista. Tämä oli hyvä pohja mittaukseen tutustumiselle eli kenttätyölle.
Tutkimuksessa selvisi, että laboratorio oli ottanut analysoitavan näytteen väärästä paikasta. Kiintoainemittauksen mittauspaikka oli huono ja mittauksen ilmapuhdistus oli jäänyt mittaustulokseen. Mittauksen lähettimeltä oli muutettu parametrejä, jotka vääristivät mittaustulosta. Selvinneiden tietojen perusteella toteutettiin kiintoainemittaukseen muutokset. Mittausta seurattiin muutosten jälkeen ja muutosten hyöty todettiin. Muutoksien toimivuuden totesi vielä laboratorio, jonka tuloksien mukaan mittaus on nyt parempi. Tutkimuksen tavoitteisiin päästiin.