Kelan perustoimeentulotuen väärinkäytökset
Pajari, Kati (2021)
Pajari, Kati
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101181340
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101181340
Tiivistelmä
Suomen sosiaaliturvalla turvataan jokaiselle kaikissa elämäntilanteissa riittävä toimeentulo sekä huolenpito. Sosiaaliturva muodostuu toimeentuloa turvaavista etuuksista sekä palveluista. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki henkilölle tai perheelle, joiden tulot ja varat eivät riitä kattamaan heidän välttämättömiä menojaan. Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, jonka myöntää Kela,
sekä täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, joiden myöntämisestä vastaa kuntien sosiaalitoimi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kelan perustoimeentulotuen väärinkäytösten määrää, ilmitulotapoja sekä tekotapoja. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös selvittää, onko toimeentulotuen väärinkäytöksillä jotain yhteneväisiä tekotapoja ja onko väärinkäytösten syissä mahdollisesti yhtäläisyyksiä, joita voitaisiin ehkäistä. Toimeksiantaja voi käyttää tutkimuksesta saatavaa tietoa koulutuksissaan, jotta henkilöstö voisi havainnoida ja ennaltaehkäistä väärinkäytöksiä aiempaa enemmän. Tutkimuksesta saatavan
tiedon avulla Kela voi mahdollisesti myös suunnitella, minkä suuruisella resurssilla väärinkäytösepäilyjä kannattaisi jatkossa tutkia.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa lähteinä käytettiin internetlähteitä, sosiaalietuuksiin, niiden väärinkäytöksiin ja köyhyyteen liittyvää kirjallisuutta sekä sosiaalietuuksiin ja niiden väärinkäytöksiin liittyviä aiempia tutkimustuloksia ja väärinkäytöksiin liittyviä lainkohtia. Opinnäytetyön teoriaosuudessa kerrotaan sosiaaliturvasta, toimeentulotuesta sekä yleisesti väärinkäytöksiin liittyvistä syistä sekä niistä aiheutuvista rangaistuksista. Empiirisessä osiossa tutkittiin perustoimeentulotuen väärinkäytösten määriä, ilmitulotapoja sekä tekotapoja. Väärinkäytösten tekotapoja sekä mahdollisia syitä verrattiin toisiinsa, löytyisikö näistä yhtäläisyyksiä, joita voitaisiin ehkäistä. Aineistona käytettiin tilastokanta Kelaston tietoja sekä tutkimusosuuden haastatteluista kerättyjä tietoja.
Tutkimustulosten avulla havaittiin, että Kelalla on monia työkaluja sekä laaja yhteistyöverkosto, jonka avulla perustoimeentulotuen väärinkäytöksiä voidaan havaita ja väärinkäytösepäilyjä tutkia. Lisää työkaluja sekä yhteistyömahdollisuuksien tehostamista toivottiin tutkintatyön helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi. Väärinkäytösten yleisimmät teko- ja ilmitulotulotavat tulivat tutkimuksessa ilmi. Yhteneväisiä syitä väärinkäytösten tekemiselle oli myös tutkimusvastauksista havaittavissa. Tutkimuksesta kerättyjä tietoja toimeksiantaja voi käyttää väärinkäytöksiä koskevien koulutusten tarpeen sekä sisällön suunnittelussa ja sitä koskevan yhteistyötoiminnan kehittämisessä. Jatkotutkimuksen aiheesta voisi tehdä muutaman vuoden kuluttua. Jatkotutkimuksessa tutkittaisiin, miten kerätyt tiedot ovat edistäneet väärinkäytösten havaitsemista sekä ovatko koulutukset, työkalut ja yhteistyö niiden osalta kehittyneet.
sekä täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, joiden myöntämisestä vastaa kuntien sosiaalitoimi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kelan perustoimeentulotuen väärinkäytösten määrää, ilmitulotapoja sekä tekotapoja. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös selvittää, onko toimeentulotuen väärinkäytöksillä jotain yhteneväisiä tekotapoja ja onko väärinkäytösten syissä mahdollisesti yhtäläisyyksiä, joita voitaisiin ehkäistä. Toimeksiantaja voi käyttää tutkimuksesta saatavaa tietoa koulutuksissaan, jotta henkilöstö voisi havainnoida ja ennaltaehkäistä väärinkäytöksiä aiempaa enemmän. Tutkimuksesta saatavan
tiedon avulla Kela voi mahdollisesti myös suunnitella, minkä suuruisella resurssilla väärinkäytösepäilyjä kannattaisi jatkossa tutkia.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa lähteinä käytettiin internetlähteitä, sosiaalietuuksiin, niiden väärinkäytöksiin ja köyhyyteen liittyvää kirjallisuutta sekä sosiaalietuuksiin ja niiden väärinkäytöksiin liittyviä aiempia tutkimustuloksia ja väärinkäytöksiin liittyviä lainkohtia. Opinnäytetyön teoriaosuudessa kerrotaan sosiaaliturvasta, toimeentulotuesta sekä yleisesti väärinkäytöksiin liittyvistä syistä sekä niistä aiheutuvista rangaistuksista. Empiirisessä osiossa tutkittiin perustoimeentulotuen väärinkäytösten määriä, ilmitulotapoja sekä tekotapoja. Väärinkäytösten tekotapoja sekä mahdollisia syitä verrattiin toisiinsa, löytyisikö näistä yhtäläisyyksiä, joita voitaisiin ehkäistä. Aineistona käytettiin tilastokanta Kelaston tietoja sekä tutkimusosuuden haastatteluista kerättyjä tietoja.
Tutkimustulosten avulla havaittiin, että Kelalla on monia työkaluja sekä laaja yhteistyöverkosto, jonka avulla perustoimeentulotuen väärinkäytöksiä voidaan havaita ja väärinkäytösepäilyjä tutkia. Lisää työkaluja sekä yhteistyömahdollisuuksien tehostamista toivottiin tutkintatyön helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi. Väärinkäytösten yleisimmät teko- ja ilmitulotulotavat tulivat tutkimuksessa ilmi. Yhteneväisiä syitä väärinkäytösten tekemiselle oli myös tutkimusvastauksista havaittavissa. Tutkimuksesta kerättyjä tietoja toimeksiantaja voi käyttää väärinkäytöksiä koskevien koulutusten tarpeen sekä sisällön suunnittelussa ja sitä koskevan yhteistyötoiminnan kehittämisessä. Jatkotutkimuksen aiheesta voisi tehdä muutaman vuoden kuluttua. Jatkotutkimuksessa tutkittaisiin, miten kerätyt tiedot ovat edistäneet väärinkäytösten havaitsemista sekä ovatko koulutukset, työkalut ja yhteistyö niiden osalta kehittyneet.