Lastenneuvola vanhempien tukena lapsen itsetunnon tukemisessa: Vanhempien kokemuksia äitien näkökulmasta
Antila, Oona; Kauppi, Karina (2020)
Antila, Oona
Kauppi, Karina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101121176
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101121176
Tiivistelmä
Vanhemmilla on vaikutusta lapsensa itsetunnon kehittymiseen. Itsetunnon kehittymisen kannalta lapsuuden varhaisvaiheilla on suuri merkitys. Hyvä itsetunto on osa hyvää mielenterveyttä. Lasten mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä ja hoitoon ohjautuminen on lisääntynyt.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemuksia lastenneuvoloiden terveydenhoitajien antamasta ohjauksesta lapsen itsetunnon tukemisessa. Tarkoituksena oli myös selvittää vanhempien käsityksiä itsetunnon tukemisen keinoista. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää lastenneuvolan terveydenhoitajien työtä ohjaamaan vanhempia lapsensa itsetunnon tukemisessa. Tavoitteena oli myös kehittää opinnäytetyön tekijöiden omaa ammatillista tietämystä. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Tutkimukseen haastateltiin neljää äitiä, joilla oli vähintään yksi alle kouluikäinen lapsi. Aineiston analysointiin käytettiin teoriaohjaavaa analyysia.
Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että vanhempien keinoja lapsen itsetunnon tukemisessa olivat muun muassa yhdessäolo, kannustaminen, kehuminen ja hyvänä pitäminen. Tuloksista ilmeni, ettei lastenneuvolassa varsinaisesti keskustella lapsen itsetunnon tukemisesta. Kuitenkin itsetuntoon liittyvistä asioista, kuten varhaisesta vuorovaikutuksesta, kiintymyssuhteesta ja temperamentista keskustellaan yleisellä tasolla. Vanhemmat kuitenkin kaipaavat, että lastenneuvolassa keskusteltaisiin enemmän lapsen itsetunnosta ja sen tukemisesta.
Lasten mielenterveyshäiriöt ovat nykyään yleisiä ja hyvällä itsetunnolla on positiivista vaikutusta mielenterveyteen. Tulosten perusteella lastenneuvolan terveydenhoitajan työtä tulisi kehittää kertomaan vanhemmille paremmin lapsen itsetunnosta, itsetunnon kehityksestä ja siihen vaikuttavista keinoista sekä lapsen tunnepuolen kehityksestä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemuksia lastenneuvoloiden terveydenhoitajien antamasta ohjauksesta lapsen itsetunnon tukemisessa. Tarkoituksena oli myös selvittää vanhempien käsityksiä itsetunnon tukemisen keinoista. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää lastenneuvolan terveydenhoitajien työtä ohjaamaan vanhempia lapsensa itsetunnon tukemisessa. Tavoitteena oli myös kehittää opinnäytetyön tekijöiden omaa ammatillista tietämystä. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Tutkimukseen haastateltiin neljää äitiä, joilla oli vähintään yksi alle kouluikäinen lapsi. Aineiston analysointiin käytettiin teoriaohjaavaa analyysia.
Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että vanhempien keinoja lapsen itsetunnon tukemisessa olivat muun muassa yhdessäolo, kannustaminen, kehuminen ja hyvänä pitäminen. Tuloksista ilmeni, ettei lastenneuvolassa varsinaisesti keskustella lapsen itsetunnon tukemisesta. Kuitenkin itsetuntoon liittyvistä asioista, kuten varhaisesta vuorovaikutuksesta, kiintymyssuhteesta ja temperamentista keskustellaan yleisellä tasolla. Vanhemmat kuitenkin kaipaavat, että lastenneuvolassa keskusteltaisiin enemmän lapsen itsetunnosta ja sen tukemisesta.
Lasten mielenterveyshäiriöt ovat nykyään yleisiä ja hyvällä itsetunnolla on positiivista vaikutusta mielenterveyteen. Tulosten perusteella lastenneuvolan terveydenhoitajan työtä tulisi kehittää kertomaan vanhemmille paremmin lapsen itsetunnosta, itsetunnon kehityksestä ja siihen vaikuttavista keinoista sekä lapsen tunnepuolen kehityksestä.