Uuden työntekijän perehdyttämisen tarkistuslista ammatillisissa oppilaitoksissa
Lintula, Juha (2020)
Lintula, Juha
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628558
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628558
Tiivistelmä
Perehdyttämisessä ja sen toteutuksessa puuttuu usein kokonaisvaltainen ymmärrys asian tärkeydestä. Perehdyttämisprosessia ei aina ymmärretä uuden työntekijän tärkeäksi askeleeksi työpaikkaan integroitumisessa. Pelkän lakisääteisen velvoitteen täyttäminen perehdyttämisessä ei ole omiaan parantamaan työnantajakuvaa kilpailuilla asiantuntijamarkkinoilla, joten perehdyttämisprosessiin kannattaa panostaa harkitulla suunnitelmallisuudella.
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli ammatillisen oppilaitoksen opetusyksikkö, ja tavoitteena oli muokata yksikköön päivitetty perehdyttämisen tarkistuslista. Huolimatta opinnäytetyön kohdentumista rajattujen toimialojen toimintaan on työ kuitenkin pyritty pitämään sellaisena, että siitä voisi olla hyötyä yleisesti ammatillisiin oppilaitoksiin.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään yleisesti perehdyttämistä mahdolli-simman monesta eri näkökulmasta: mitä hyötyjä hyvän ja kattavan perehdyttämisen avulla voidaan saavuttaa, ja kuinka prosessissa kannattaa edetä vaiheittain. Teoriaosuuden kautta saatiin taustat perehdytysmanuaalin sisältövalintoihin.
Toiminnallisessa kehittämistyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kommentit perehdyttämisen nykytilasta ja kehittämisideoista saatiin haastattelemalla viimeksi yksikköön tulleet työntekijät. Kehittämisryhmässä käsiteltiin haas-tattelujen koonnit, huomioitiin koottu teoria sekä vertailtiin valmiita perehdyttämis-ohjelmia omaan kehittämiskohteeseen. Tutkimustyön lopputuloksena päivitettiin toimipaikkakohtainen perehdytysmanuaali, jonka avulla perehdyttäjä kykenee systemaattiseen ja kontrolloituun tiedonvälitykseen uudelle työntekijälle tarkoi-tuksenmukaisessa järjestyksessä.
Kehittämistyö oli tilaajalle hyödyllinen, koska ajallisten prioriteettien vuoksi pe-rehdyttämisprosessin kehittäminen oli lykkääntynyt. Aikaisemmassa toteutukses-sa oli paljon parannettavaa.
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli ammatillisen oppilaitoksen opetusyksikkö, ja tavoitteena oli muokata yksikköön päivitetty perehdyttämisen tarkistuslista. Huolimatta opinnäytetyön kohdentumista rajattujen toimialojen toimintaan on työ kuitenkin pyritty pitämään sellaisena, että siitä voisi olla hyötyä yleisesti ammatillisiin oppilaitoksiin.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään yleisesti perehdyttämistä mahdolli-simman monesta eri näkökulmasta: mitä hyötyjä hyvän ja kattavan perehdyttämisen avulla voidaan saavuttaa, ja kuinka prosessissa kannattaa edetä vaiheittain. Teoriaosuuden kautta saatiin taustat perehdytysmanuaalin sisältövalintoihin.
Toiminnallisessa kehittämistyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kommentit perehdyttämisen nykytilasta ja kehittämisideoista saatiin haastattelemalla viimeksi yksikköön tulleet työntekijät. Kehittämisryhmässä käsiteltiin haas-tattelujen koonnit, huomioitiin koottu teoria sekä vertailtiin valmiita perehdyttämis-ohjelmia omaan kehittämiskohteeseen. Tutkimustyön lopputuloksena päivitettiin toimipaikkakohtainen perehdytysmanuaali, jonka avulla perehdyttäjä kykenee systemaattiseen ja kontrolloituun tiedonvälitykseen uudelle työntekijälle tarkoi-tuksenmukaisessa järjestyksessä.
Kehittämistyö oli tilaajalle hyödyllinen, koska ajallisten prioriteettien vuoksi pe-rehdyttämisprosessin kehittäminen oli lykkääntynyt. Aikaisemmassa toteutukses-sa oli paljon parannettavaa.