Varhaiskasvatuksen kuraattorityön kehittäminen osana varhaiskasvatuksen moniammatillista verkostoa
Peltola, Janita (2020)
Peltola, Janita
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121127760
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121127760
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö syntyi yhteistyössä Vantaan kaupungin opiskeluhuollon yksikön ja varhaiskasvatuksen palvelualueen kanssa ja liittyi Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen kuraattoripalvelun vuosina 2019-2021 toteutettuun pilottikokeiluun. Opinnäytetyössä oltiin kiinnostuneita varhaiskasvatuksen eri ammattilaisten kokemuksista ja näkemyksistä, jotka liittyvät varhaiskasvatuksen kuraattoripalveluun ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten väliseen moniammatilliseen yhteistyöhön muutostilanteessa, jossa toimintakenttään tuli uusina toimijoina kokonaan uusia ammattiryhmiä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selkiyttää ja kehittää varhaiskasvatuksen kuraattorin työnkuvaa sekä moniammatillista yhteistyötä varhaiskasvatuksen kentällä työskentelevien ammattilaisten kesken. Lisäksi tavoitteena oli nostaa esiin niitä hyviä käytänteitä ja työskentelytapoja, joilla varhaiskasvatuksen kuraattorit olivat kokeneet onnistuneensa tukemaan varhaiskasvatuksen asiakasperheiden hyvinvointia joko itsenäisinä toimijoina tai yhteistyössä toisen varhaiskasvatuksen ammattilaisen kanssa. Opinnäytetyö toteutui tutkimuksellisena kehittämistoimintana yhteistyössä paitsi tiiviisti paikallisten toimijoiden kanssa, myös osana varhaiskasvatuksen kuraattoreiden valtakunnallista verkostoa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui lasten ja perheiden hyvinvoinnin, varhaisen tuen kuraattorityön ja moniammatillisen yhteistyön ympärille. Ensisijainen aineisto koostui varhaiskasvatuksen kuraattoreiden ja psykologien fokusryhmähaastatteluista. Täydentävinä aineiston osina käytettiin opinnäytetyön yhteistyöorganisaation väliarviointikyselyn yhteenvetoraporttia sekä valtakunnallisesti järjestetyn yhteiskehittämispäivän työpajoissa kerättyä materiaalia. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen. Johtuen COVID 19 -epidemiasta tapahtui kaikki opinnäytetyön aikainen aineiston keruu etäyhteyksiä hyväksikäyttäen.
Opinnäytetyössä luodun mallinnuksen mukaisesti varhaiskasvatuksen kuraattorityö koostui yksilöllisestä, yhteisöllisestä ja moniammatillisesta verkostotyöstä painottuen yksilölliseen työhön. Varhaiskasvatuksen kuraattorityön oli koettu rikastuttaneen varhaiskasvatuksen moniammatillista tukea, ja palvelu oli koettu hyödyllisenä ja tarpeellisena. Palvelusta miellettiin hyötyneen eniten perheiden, joissa hyvinvoinnin haaste oli vielä verrattain pieni. Palvelulla katsottiin olevan edellytyksiä tarjota vaikuttavaa varhaista tukea varhaiskasvatuksen asiakasperheille.
Merkittävimpinä kuraattorityön haasteina ja jatkokehittämisen kohteina ammattilaiset nimesivät varhaiskasvatuksen kuraattorin vielä jossain määrin selkiytymättömän työnkuvan ja roolin varhaiskasvatuksessa, asiakasohjauksen kehittämisen ja moniammatillisen yhteistyön kehittämisen tarpeet. Lisäksi olisi tärkeää pohtia varhaiskasvatuksen kuraattorityön yhteisöllisen työn kehittämistä. Varhaiskasvatuksen kuraattoripalvelun vakiinnuttaminen osaksi varhaiskasvatusta takaisi myös jatkossa varhaiskasvatuksen asiakasperheille nopeasti ja matalalla kynnyksellä saavutettavan palvelun, jonka avulla lasten ja perheiden hyvinvointia on mahdollista tukea jo varhaisessa vaiheessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selkiyttää ja kehittää varhaiskasvatuksen kuraattorin työnkuvaa sekä moniammatillista yhteistyötä varhaiskasvatuksen kentällä työskentelevien ammattilaisten kesken. Lisäksi tavoitteena oli nostaa esiin niitä hyviä käytänteitä ja työskentelytapoja, joilla varhaiskasvatuksen kuraattorit olivat kokeneet onnistuneensa tukemaan varhaiskasvatuksen asiakasperheiden hyvinvointia joko itsenäisinä toimijoina tai yhteistyössä toisen varhaiskasvatuksen ammattilaisen kanssa. Opinnäytetyö toteutui tutkimuksellisena kehittämistoimintana yhteistyössä paitsi tiiviisti paikallisten toimijoiden kanssa, myös osana varhaiskasvatuksen kuraattoreiden valtakunnallista verkostoa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui lasten ja perheiden hyvinvoinnin, varhaisen tuen kuraattorityön ja moniammatillisen yhteistyön ympärille. Ensisijainen aineisto koostui varhaiskasvatuksen kuraattoreiden ja psykologien fokusryhmähaastatteluista. Täydentävinä aineiston osina käytettiin opinnäytetyön yhteistyöorganisaation väliarviointikyselyn yhteenvetoraporttia sekä valtakunnallisesti järjestetyn yhteiskehittämispäivän työpajoissa kerättyä materiaalia. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen. Johtuen COVID 19 -epidemiasta tapahtui kaikki opinnäytetyön aikainen aineiston keruu etäyhteyksiä hyväksikäyttäen.
Opinnäytetyössä luodun mallinnuksen mukaisesti varhaiskasvatuksen kuraattorityö koostui yksilöllisestä, yhteisöllisestä ja moniammatillisesta verkostotyöstä painottuen yksilölliseen työhön. Varhaiskasvatuksen kuraattorityön oli koettu rikastuttaneen varhaiskasvatuksen moniammatillista tukea, ja palvelu oli koettu hyödyllisenä ja tarpeellisena. Palvelusta miellettiin hyötyneen eniten perheiden, joissa hyvinvoinnin haaste oli vielä verrattain pieni. Palvelulla katsottiin olevan edellytyksiä tarjota vaikuttavaa varhaista tukea varhaiskasvatuksen asiakasperheille.
Merkittävimpinä kuraattorityön haasteina ja jatkokehittämisen kohteina ammattilaiset nimesivät varhaiskasvatuksen kuraattorin vielä jossain määrin selkiytymättömän työnkuvan ja roolin varhaiskasvatuksessa, asiakasohjauksen kehittämisen ja moniammatillisen yhteistyön kehittämisen tarpeet. Lisäksi olisi tärkeää pohtia varhaiskasvatuksen kuraattorityön yhteisöllisen työn kehittämistä. Varhaiskasvatuksen kuraattoripalvelun vakiinnuttaminen osaksi varhaiskasvatusta takaisi myös jatkossa varhaiskasvatuksen asiakasperheille nopeasti ja matalalla kynnyksellä saavutettavan palvelun, jonka avulla lasten ja perheiden hyvinvointia on mahdollista tukea jo varhaisessa vaiheessa.