Easy Access Co-Development : Yhteiskehittämisen palvelumuotoilua
Kenttälä, Marjo (2020)
Kenttälä, Marjo
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120326035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120326035
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli palvelumuotoilla Educational Technology -yritysten ja koulujen törmäyttämisen toimintamalli Easy Access Co-Development ja tuottaa siihen käyttäjälähtöisesti tarvittavat tukimateriaalit. Easy Access Co-Development eli EAC-malli on koulujen ja yritysten välinen yhteiskehittämisen toimintamalli, jonka tavoitteena on helpottaa opetusta tukevien työkalujen kehittämistä ja testaamista aidoissa käyttöympäristöissä, kouluissa. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Helsingin kaupungin kaupunginkanslian elinkeino-osastolle. Elinkeino-osastolla oli käynnissä monivuotinen 6Aika –Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanke, johon EAC-toimintamalli yhtenä kokonaisuutena sisältyi.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä pyrittiin tavoittamaan EAC-malliin liittyvät keskeiset tekijät: opetussuunnitelman perusteiden laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, oppilaat oppimisympäristöjen kehittäjinä, educational technology ja innovaatioalustat. Niin ikään viitekehys rakentui muotoilusta, eritoten palvelumuotoilusta, sillä muotoilumenetelmät ohjasivat kehittämistyötä, sekä muotoilukasvatuksesta, koska EAC-malliin liittyi yhteiskehittäminen lasten ja nuorten kanssa.
Tutkimustyö rakennettiin etenemään muotoiluprosessia ja muotoilumenetelmiä hyödyntäen. Käyttäjätutkimuksesta nousseisiin tarpeisiin ideoitiin ratkaisuja, joiden prorotyyppejä kehitettiin yhdessä hankkeen väen kanssa. Kehittämistyön lopputuloksena tuotettiin EAC-toimintamalliin mukaan lähteville koulujen ja yritysten edustajille työkalupakki. Lisäksi toimintamallille tehtiin kuvapankki viestinnän tueksi. Työssä annettiin myös toimenpide-ehdotuksia opetushenkilökunnan rekrytoimiseen viestinnällisin keinoin ja esitys koulutusohjelmaksi, jotta toimintamalli kiinnittyisi toiveiden mukaisesti vahvemmin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle.
Kehittämisprosessi osoitti, että toimintamalli mahdollisti jo pilottivuonnaan yrityksille opetukseen liittyvien tuotteiden testaamisen ja yhteiskehittämisen kouluissa hyvin, mutta siinä oli myös kriittisiä vaiheita. Kehittämistyön tuloksena prosessista tehtiin selkeämpi, tukimateriaalit kehitettiin lisäämään toimijoiden omatoimisuutta ja kumppanusten yhteensaattamiseen annettiin ideoita. Hankkeen päätyttyä edelleen kehitetty toimintamalli otettiin osaksi Helsingin kaupungin toimintaa, ja sen pohjalta tultaneen kehittämään malli myös kansainvälisten yritysten ja koulujen yhteistyölle. EAC-toimintamallia voivat hyödyntää myös muut kunnat rakentaessaan kouluverkostaan kokeilualustaa opetusteknologiayrityksille. Teema oli globaalissa eturintamassa, sillä siitä haettiin inspiraatiota myös muihin maihin.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä pyrittiin tavoittamaan EAC-malliin liittyvät keskeiset tekijät: opetussuunnitelman perusteiden laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, oppilaat oppimisympäristöjen kehittäjinä, educational technology ja innovaatioalustat. Niin ikään viitekehys rakentui muotoilusta, eritoten palvelumuotoilusta, sillä muotoilumenetelmät ohjasivat kehittämistyötä, sekä muotoilukasvatuksesta, koska EAC-malliin liittyi yhteiskehittäminen lasten ja nuorten kanssa.
Tutkimustyö rakennettiin etenemään muotoiluprosessia ja muotoilumenetelmiä hyödyntäen. Käyttäjätutkimuksesta nousseisiin tarpeisiin ideoitiin ratkaisuja, joiden prorotyyppejä kehitettiin yhdessä hankkeen väen kanssa. Kehittämistyön lopputuloksena tuotettiin EAC-toimintamalliin mukaan lähteville koulujen ja yritysten edustajille työkalupakki. Lisäksi toimintamallille tehtiin kuvapankki viestinnän tueksi. Työssä annettiin myös toimenpide-ehdotuksia opetushenkilökunnan rekrytoimiseen viestinnällisin keinoin ja esitys koulutusohjelmaksi, jotta toimintamalli kiinnittyisi toiveiden mukaisesti vahvemmin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle.
Kehittämisprosessi osoitti, että toimintamalli mahdollisti jo pilottivuonnaan yrityksille opetukseen liittyvien tuotteiden testaamisen ja yhteiskehittämisen kouluissa hyvin, mutta siinä oli myös kriittisiä vaiheita. Kehittämistyön tuloksena prosessista tehtiin selkeämpi, tukimateriaalit kehitettiin lisäämään toimijoiden omatoimisuutta ja kumppanusten yhteensaattamiseen annettiin ideoita. Hankkeen päätyttyä edelleen kehitetty toimintamalli otettiin osaksi Helsingin kaupungin toimintaa, ja sen pohjalta tultaneen kehittämään malli myös kansainvälisten yritysten ja koulujen yhteistyölle. EAC-toimintamallia voivat hyödyntää myös muut kunnat rakentaessaan kouluverkostaan kokeilualustaa opetusteknologiayrityksille. Teema oli globaalissa eturintamassa, sillä siitä haettiin inspiraatiota myös muihin maihin.