"Mää oon jopa sitä mieltä, että tarviiko niitä sakkovankeja ollenkaan kärrätä linnaan" : monitahoarviointi sakkovankien rangaistuksen aikaisesta kuntoutuksesta
Karppinen, Emmi; Virtanen, Anna-Maria (2020)
Karppinen, Emmi
Virtanen, Anna-Maria
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025234
Tiivistelmä
Rikosseuraamuslaitoksessa käynnistyi vuonna 2014 hanke, jonka tarkoituksena oli toteuttaa vankeuslain mukaista ulkopuolista laitossijoitusta päihdehuollon laitoksiin. Hanke on päättynyt vuonna 2017 ja sen pohjalta toimintamalli on muuttunut vakiintuneeksi muun muassa Länsi-Suomen rikosseuraamusalueella.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata ja jäsentää, millainen kokemus avainryhmille on muodostunut rangaistuksen aikaisesta kuntoutuksesta ja sen prosessista. Tämän tutkimuksen avainryhmiä ovat sijoituksen parissa työskennelleet sekä sijoitukseen osallistuneet sakkovangit. Opinnäytetyön on myös tarkoitus kartoittaa, minkälaisena sakkovankien huono-osaisuus näyttäytyy ja miten sijoitusta voisi kehittää. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa avainryhmien kokemuksista ja ymmärtää niiden avulla miksi rangaistuksen aikainen sijoitus toimii tai ei toimi.
Arviointiaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla ja aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Haastateltaviin kuului yksi sakkovanki, henkilöstöä kahdesta sijoituspaikasta sekä yksi vankilan edustaja.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että sijoitukset ovat pääsääntöisesti onnistuneita ja niiden toivotaan jatkuvan. Sakkovankien sijoitus rangaistuksen aikaiseen kuntoutukseen on koettu kannattavaksi ja hyödylliseksi. Sijoitusjakson aikana on voitu vaikuttaa päihdetyön menetelmin sakkovangin päihdeongelmaan mutta myös terveydenhuoltoon, etuuksiin, asumiseen ja jatkosuunnitelmiin liittyviä asioita on saatu hoidettua. Sijoitusten rahoituksen toivotaan olevan tulevaisuudessa selkeämpi, jotta sijoitus voitaisiin aloittaa mahdollisimman nopeasti sakkovangin saavuttua vankilaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata ja jäsentää, millainen kokemus avainryhmille on muodostunut rangaistuksen aikaisesta kuntoutuksesta ja sen prosessista. Tämän tutkimuksen avainryhmiä ovat sijoituksen parissa työskennelleet sekä sijoitukseen osallistuneet sakkovangit. Opinnäytetyön on myös tarkoitus kartoittaa, minkälaisena sakkovankien huono-osaisuus näyttäytyy ja miten sijoitusta voisi kehittää. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa avainryhmien kokemuksista ja ymmärtää niiden avulla miksi rangaistuksen aikainen sijoitus toimii tai ei toimi.
Arviointiaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla ja aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Haastateltaviin kuului yksi sakkovanki, henkilöstöä kahdesta sijoituspaikasta sekä yksi vankilan edustaja.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että sijoitukset ovat pääsääntöisesti onnistuneita ja niiden toivotaan jatkuvan. Sakkovankien sijoitus rangaistuksen aikaiseen kuntoutukseen on koettu kannattavaksi ja hyödylliseksi. Sijoitusjakson aikana on voitu vaikuttaa päihdetyön menetelmin sakkovangin päihdeongelmaan mutta myös terveydenhuoltoon, etuuksiin, asumiseen ja jatkosuunnitelmiin liittyviä asioita on saatu hoidettua. Sijoitusten rahoituksen toivotaan olevan tulevaisuudessa selkeämpi, jotta sijoitus voitaisiin aloittaa mahdollisimman nopeasti sakkovangin saavuttua vankilaan.