Sovelluskehitys älytelevisioille : case Lasten Areena
Nurmio, Akseli (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111622937
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111622937
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saavuttaa ymmärrystä älytelevisiosovellusten kehitystyöstä sekä kehittämisessä ilmenevistä haasteista ja erityispiirteistä. Tarkastelun keskiöön otettiin Yleisradion Lasten Areena -suoratoistopalvelun uuden älytelevisiosovelluksen kehitysprosessi ja siihen osallistuneiden sovelluskehittäjien omakohtaiset kokemukset. Tutkimuskysymyksiksi valittiin: 1) ”Millainen projekti Yleisradion Lasten Areena -äly-tv-sovellus on ollut sovelluskehittämisen näkökulmasta?” ja 2) ”Mitä Lasten Areena -äly-tv-sovelluksen kehittämistyöstä voidaan oppia äly-tv-sovellusten kehittämisen suhteen?”
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla sovelluksen kehittämiseen osallistuneita sovelluskehittäjiä puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin. Lisäksi työssä hyödynnettiin kehitystiimin retrospektiiveissä tiimin jäsenten esiin nostamia huomioita työtavoista ja -prosesseista. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin teemoittelemalla, ja siitä nostettiin esiin etenkin eri haastateltavien kokemuksissa toistuneita teemoja.
Työssä esitellään myös älytelevisiota ilmiönä koskevaa tietoa, kuten aiheeseen liittyviä tilastoja ja tutkimuksia. Käytetyt lähteet osoittavat, että suurin osa myytävistä televisiolaitteista on jo älytelevisioita, mutta näiden laitteiden käyttäjät eivät ainakaan Suomessa juurikaan hyödynnä laitteiden potentiaalia älylaitteena. Kuitenkin esim. Yle Areenan käyttömäärät ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti myös älytelevisioilla käytettävissä sovelluksissa.
Opinnäytetyön tuloksista oli pääteltävissä, että älytelevisiosovelluksen kehittämiseen liittyy joitakin erityispiirteitä, jotka tulisi ottaa huomioon kehitystyössä. Nämä erityispiirteet johtuvat niin laitteiden teknisistä ominaisuuksista, testaamiseen liittyvistä reunaehdoista kuin laitteiden käyttötavan omalaatuisuudesta. Aineiston analyysissä nostettiin näistä havaituista erityispiirteistä suorituskyky, testaus, standardinmukaisuus ja yhteensopivuus, käyttöliittymät ja käytettävyys sekä etätyö ja kommunikaatio.
Työn aineistossa toistuivat monet haasteellisiksi koetut asiat, mutta siinä esiintyi myös paljon positiivisia huomioita niin äly-tv-tekniikan kehityssuunnasta, lopputuotteen laadusta, kuin kehittäjien henkilökohtaisen tietotaidon nopeasta kasvusta.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla sovelluksen kehittämiseen osallistuneita sovelluskehittäjiä puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin. Lisäksi työssä hyödynnettiin kehitystiimin retrospektiiveissä tiimin jäsenten esiin nostamia huomioita työtavoista ja -prosesseista. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin teemoittelemalla, ja siitä nostettiin esiin etenkin eri haastateltavien kokemuksissa toistuneita teemoja.
Työssä esitellään myös älytelevisiota ilmiönä koskevaa tietoa, kuten aiheeseen liittyviä tilastoja ja tutkimuksia. Käytetyt lähteet osoittavat, että suurin osa myytävistä televisiolaitteista on jo älytelevisioita, mutta näiden laitteiden käyttäjät eivät ainakaan Suomessa juurikaan hyödynnä laitteiden potentiaalia älylaitteena. Kuitenkin esim. Yle Areenan käyttömäärät ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti myös älytelevisioilla käytettävissä sovelluksissa.
Opinnäytetyön tuloksista oli pääteltävissä, että älytelevisiosovelluksen kehittämiseen liittyy joitakin erityispiirteitä, jotka tulisi ottaa huomioon kehitystyössä. Nämä erityispiirteet johtuvat niin laitteiden teknisistä ominaisuuksista, testaamiseen liittyvistä reunaehdoista kuin laitteiden käyttötavan omalaatuisuudesta. Aineiston analyysissä nostettiin näistä havaituista erityispiirteistä suorituskyky, testaus, standardinmukaisuus ja yhteensopivuus, käyttöliittymät ja käytettävyys sekä etätyö ja kommunikaatio.
Työn aineistossa toistuivat monet haasteellisiksi koetut asiat, mutta siinä esiintyi myös paljon positiivisia huomioita niin äly-tv-tekniikan kehityssuunnasta, lopputuotteen laadusta, kuin kehittäjien henkilökohtaisen tietotaidon nopeasta kasvusta.