Hormonaalista ehkäisyä käyttävien 18–35-vuotiaiden naisten rintojen omatarkkailu
Karjalainen, Emmi; Tornio, Salla (2020)
Karjalainen, Emmi
Tornio, Salla
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110422193
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110422193
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata 18-35-vuotiaiden hormonaalista ehkäisyä käyttävien naisten rintojen omatarkkailun toteutumista. Tavoitteena oli tuottaa Tunne Rintasi ry:n ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön tietoa, jota voidaan hyödyntää rintojen omatarkkailun ohjaamisen kohdentamisessa ja suunnittelussa sekä naisten terveyden edistämisessä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Tunne Rintasi ry:n sekä Laurea- ammattikorkeakoulun kanssa.
Rintojen omatarkkailu on merkittävä menetelmä rintasyövän varhaisessa toteamisessa. Lisäksi hormonaalisen ehkäisyn yhtäjaksoisen ja pitkäaikaisen käytön on havaittu olevan rintasyövän riskitekijä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee rintojen omatarkkailua ja kokemuksia sen toteuttamisesta, nuorten naisten terveyttä, hormonaalista ehkäisyä ja rintasyöpää sekä niiden yhteyttä. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jonka aineiston keruu suoritettiin heinäkuun 2020 aikana sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi strukturoituja väittämiä ja kysymyksiä, joista osassa oli avoimia vastausvaihtoehtoja sekä yhden täysin avoimen kysymyksen. Kyselylomake julkaistiin erilaisilla sosiaalisen median kanavilla ja lähetettiin sähköpostitse 18-35-vuotiaille Laurea-ammattikorkeakoulun naisopiskelijoille.
Vastauksia kyselyyn saatiin 1520 kappaletta. Vastaukset analysoitiin yhtenäisesti frekvenssi- ja ristiintaulukoinnin keinoin Exceliä ja SPSS-ohjelmaa hyödyntäen. Lisäksi avoimiin kysymyksiin käytettiin aineistolähtöistä teemoittelua. Tulokset vastasivat opinnäytetyön tavoitteeseen ja niiden avulla voidaan kohdentaa omatarkkailun ohjausta. Tuloksista voidaan päätellä, että hormonaalisen ehkäisyn yhtäjaksoisella käytöllä ei juurikaan vaikuta olevan yhteyttä rintojen omatarkkailutottumuksiin. Vastaajilla vaikuttaa olevan hyvät edellytykset omatarkkailun säännölliseen toteuttamiseen, mutta tietotaitojen, ohjauksen ja rutiinin puutteen vuoksi siitä saatavat hyödyt jäävät tällä hetkellä vähäisiksi. Oikeaoppiseen omatarkkailuun kaivataan tukea etenkin terveydenhuollon ammattilaisilta. Omatarkkailun etuja sekä oikeaoppista toteutusta tulisikin tuoda näkyvämmin esille niin hoitotyön koulutuksessa kuin erilaisissa medioissa. Lisäksi kokonaisvaltaisempi ohjaus voisi tukea säännöllisempää rintojen omatarkkailua.
Rintojen omatarkkailu on merkittävä menetelmä rintasyövän varhaisessa toteamisessa. Lisäksi hormonaalisen ehkäisyn yhtäjaksoisen ja pitkäaikaisen käytön on havaittu olevan rintasyövän riskitekijä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee rintojen omatarkkailua ja kokemuksia sen toteuttamisesta, nuorten naisten terveyttä, hormonaalista ehkäisyä ja rintasyöpää sekä niiden yhteyttä. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jonka aineiston keruu suoritettiin heinäkuun 2020 aikana sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi strukturoituja väittämiä ja kysymyksiä, joista osassa oli avoimia vastausvaihtoehtoja sekä yhden täysin avoimen kysymyksen. Kyselylomake julkaistiin erilaisilla sosiaalisen median kanavilla ja lähetettiin sähköpostitse 18-35-vuotiaille Laurea-ammattikorkeakoulun naisopiskelijoille.
Vastauksia kyselyyn saatiin 1520 kappaletta. Vastaukset analysoitiin yhtenäisesti frekvenssi- ja ristiintaulukoinnin keinoin Exceliä ja SPSS-ohjelmaa hyödyntäen. Lisäksi avoimiin kysymyksiin käytettiin aineistolähtöistä teemoittelua. Tulokset vastasivat opinnäytetyön tavoitteeseen ja niiden avulla voidaan kohdentaa omatarkkailun ohjausta. Tuloksista voidaan päätellä, että hormonaalisen ehkäisyn yhtäjaksoisella käytöllä ei juurikaan vaikuta olevan yhteyttä rintojen omatarkkailutottumuksiin. Vastaajilla vaikuttaa olevan hyvät edellytykset omatarkkailun säännölliseen toteuttamiseen, mutta tietotaitojen, ohjauksen ja rutiinin puutteen vuoksi siitä saatavat hyödyt jäävät tällä hetkellä vähäisiksi. Oikeaoppiseen omatarkkailuun kaivataan tukea etenkin terveydenhuollon ammattilaisilta. Omatarkkailun etuja sekä oikeaoppista toteutusta tulisikin tuoda näkyvämmin esille niin hoitotyön koulutuksessa kuin erilaisissa medioissa. Lisäksi kokonaisvaltaisempi ohjaus voisi tukea säännöllisempää rintojen omatarkkailua.