Kuntoutumista edistävät tekijät lapsen toimintakyvyn arviointiprosessissa Janakkalan perhekeskuksessa
Heinonen, Paula (2020)
Heinonen, Paula
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090820264
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090820264
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää lapsen toimintakyvyn arviointiprosessia lapsen kuntoutumisen edistymiseksi. Kehittämistyön toimintaympäristönä oli Janakkalan perhekeskus.
Toimintatutkimuksellisella lähestymistavalla toteutetussa kehittämistyössä aineisto kerättiin kolmessa aineistonkeruun ja kehittämisen vaiheessa laadullisilla menetelmillä. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin vanhempien teemahaastattelua sekä yhteiskehittelymenetelmiä niin ammattilaisten kehittäjäryhmässä kuin vanhempien ja ammattilaisten yhteisessä kehittäjäryhmässä. Kehittäjinä ja tiedontuottajina työhön osallistui vanhempia, joiden lapsi oli käynyt toimintakyvyn arviossa, sekä perhekeskuksessa ja lapsen lähiympäristössä toimivia ammattilaisia. Muodostunut aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällön analyysiä.
Kehittämistyön tuotoksena syntyi kuvaus lapsen kuntoutumista edistävistä ydintekijöistä lapsen toimintakyvyn arviointiprosessissa. Tulosten mukaan lasten kuntoutumista edistävät ydintekijät ovat: dialogisuus, lapsen näkökulman huomioiminen, lapsen ja perheen voimavarojen huomioiminen sekä tukeminen, yhteistyö lähiympäristön kanssa ja arviointiprosessin nivoutuminen arkeen. Muodostuneet ydintekijät eivät ole toisistaan irrallisia vaan vuorovaikutuksessa keskenään.
Yhteistoimijuus lapsen kuntoutumisen edistymiseksi muodostuu toimintakyvyn arviointiprosessissa dialogissa lapsen, vanhempien ja ammattilaisten välille. Osana lapsen toimintakyvyn arviointiprosessia on oleellista hahmottaa lapsen näkökulma sekä lapsen ja perheen yksilöllinen tilanne voimavaroineen. Keskeinen osa arviointia on yhteistyö lapsen lähiympäristön kanssa. Toimintakyvyn arviointiprosessin eri vaiheissa dialogiseen keskusteluun pohjaten muodostetaan yhteistä ymmärrystä arkeen nivoen lapsen kuntoutumisen edistymiseksi. Kehittämistyön tulokset ovat hyödynnettävissä Janakkalan perhekeskuksen lisäksi myös muissa ympäristöissä, joissa lapsen toimintakykyä arvioidaan.
Toimintatutkimuksellisella lähestymistavalla toteutetussa kehittämistyössä aineisto kerättiin kolmessa aineistonkeruun ja kehittämisen vaiheessa laadullisilla menetelmillä. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin vanhempien teemahaastattelua sekä yhteiskehittelymenetelmiä niin ammattilaisten kehittäjäryhmässä kuin vanhempien ja ammattilaisten yhteisessä kehittäjäryhmässä. Kehittäjinä ja tiedontuottajina työhön osallistui vanhempia, joiden lapsi oli käynyt toimintakyvyn arviossa, sekä perhekeskuksessa ja lapsen lähiympäristössä toimivia ammattilaisia. Muodostunut aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällön analyysiä.
Kehittämistyön tuotoksena syntyi kuvaus lapsen kuntoutumista edistävistä ydintekijöistä lapsen toimintakyvyn arviointiprosessissa. Tulosten mukaan lasten kuntoutumista edistävät ydintekijät ovat: dialogisuus, lapsen näkökulman huomioiminen, lapsen ja perheen voimavarojen huomioiminen sekä tukeminen, yhteistyö lähiympäristön kanssa ja arviointiprosessin nivoutuminen arkeen. Muodostuneet ydintekijät eivät ole toisistaan irrallisia vaan vuorovaikutuksessa keskenään.
Yhteistoimijuus lapsen kuntoutumisen edistymiseksi muodostuu toimintakyvyn arviointiprosessissa dialogissa lapsen, vanhempien ja ammattilaisten välille. Osana lapsen toimintakyvyn arviointiprosessia on oleellista hahmottaa lapsen näkökulma sekä lapsen ja perheen yksilöllinen tilanne voimavaroineen. Keskeinen osa arviointia on yhteistyö lapsen lähiympäristön kanssa. Toimintakyvyn arviointiprosessin eri vaiheissa dialogiseen keskusteluun pohjaten muodostetaan yhteistä ymmärrystä arkeen nivoen lapsen kuntoutumisen edistymiseksi. Kehittämistyön tulokset ovat hyödynnettävissä Janakkalan perhekeskuksen lisäksi myös muissa ympäristöissä, joissa lapsen toimintakykyä arvioidaan.