Empatia ja myötätunto hoitotyössä: Kyselytutkimus kansainvälisille sairaanhoitajaopiskelijoille
Kesäniemi, Sari (2020)
Kesäniemi, Sari
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061819085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061819085
Tiivistelmä
Elämme yhä kansainvälistyvämmässä maailmassa, ja Suomen ammattikorkeakouluihin hakeutuu runsaasti kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita englanninkielisiin koulutusohjelmiin. Tämä opinnäytetyö käsittelee LAB-ammattikorkeakoulussa, englanninkielisellä Nursing-linjalla opiskelevien kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemaa empatiakykyä ja hoitotyössä jaksamista. Empatia ja empatiakyky nähdään tutkimusten mukaan sairaanhoitajan yhtenä ammattivaateena. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa, jonka avulla voidaan kehittää opiskelijoiden valmiuksia kohdata haastavia potilaita ja auttaa opiskelijoita jaksamaan hoitotyön vaativissa kohtaamistilanteissa. Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan käyttää hyväksi myös suunniteltaessa sairaanhoitajaopiskelijoiden koulutuspolkua.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Kyselylomakkeina oli kolme, kansainvälisesti erittäin käytettyä, vakioitua lomaketta: 1. Professional Quality Scale of Life Scale (ProQOL) eli ammatillinen elämänlaatumittaristo 2. Jefferson Scale of Empathy eli empatiakykymittaristo sekä 3. Nyberg´s Caring Assessment Scale (CAS) eli hoitotyön arviointimittaristo. Kysely koostui kaikkiaan 70 väittämästä ja kahdesta taustakysymyksestä. Tutkimuksen otannan koko oli 20 (N), joista 17 (n) vastasi kyselyyn. Tutkimusosuuden aineisto kerättiin Webropol-järjestelmää käyttäen.
Tutkimusjoukko oli sen verran pieni, että tätä tutkimusta voidaan kutsua ns. pilottiryhmätutkimukseksi, joka voidaan toistaa suuremmalle tutkimusjoukolle. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimukseen osallistuneet omaavat vahvan empatiakyvyn ja voivat toteuttaa empaattista hoito-otetta työssään hyvin. Näiden tutkimustulosten valossa havaittiin tiettyjä päivittäiseen hoitotyöhön liittyviä, stressiä lisääviä tekijöitä, mutta varsinaista myötätuntouupumusta ei opiskelijoilla havaittu.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Kyselylomakkeina oli kolme, kansainvälisesti erittäin käytettyä, vakioitua lomaketta: 1. Professional Quality Scale of Life Scale (ProQOL) eli ammatillinen elämänlaatumittaristo 2. Jefferson Scale of Empathy eli empatiakykymittaristo sekä 3. Nyberg´s Caring Assessment Scale (CAS) eli hoitotyön arviointimittaristo. Kysely koostui kaikkiaan 70 väittämästä ja kahdesta taustakysymyksestä. Tutkimuksen otannan koko oli 20 (N), joista 17 (n) vastasi kyselyyn. Tutkimusosuuden aineisto kerättiin Webropol-järjestelmää käyttäen.
Tutkimusjoukko oli sen verran pieni, että tätä tutkimusta voidaan kutsua ns. pilottiryhmätutkimukseksi, joka voidaan toistaa suuremmalle tutkimusjoukolle. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimukseen osallistuneet omaavat vahvan empatiakyvyn ja voivat toteuttaa empaattista hoito-otetta työssään hyvin. Näiden tutkimustulosten valossa havaittiin tiettyjä päivittäiseen hoitotyöhön liittyviä, stressiä lisääviä tekijöitä, mutta varsinaista myötätuntouupumusta ei opiskelijoilla havaittu.