Opasrobotti : innovaatiosta näkövammaisten liikkumisen apuvälineeksi
Laitio, Paula (2020)
Laitio, Paula
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115696
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115696
Tiivistelmä
Suomessa arvioidaan olevan noin 60 000 näkövammaista henkilöä. Näkökyvyn heikkeneminen aiheuttaa ihmiselle huomattavia haasteita arjessa vaikeuttaen etenkin itsenäistä liikkumista paikasta toiseen. Teknologian yleistymisestä huolimatta näkövammaisilla on liikkumisen apuvälineenä käytössään muutamaa mobiilisovellusta lukuun ottamatta käytännössä edelleen joko valkoinen keppi tai opaskoira.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia näkövammaisten liikkumisen tarpeita ja toiveita sekä kehittää näiden pohjalta palvelukonsepti tekniselle liikkumisen apuvälineelle, opasrobotille. Opinnäytetyö on tehty osana EU-rahoitteista ROBOGUIDE-hanketta, jossa kehitetään näkövammaisille robotiikkaan perustuvia liikkumisen apuvälineitä. Opinnäytetyön toimeksiantaja on suomalainen GIM Oy, joka kehittää robottiteknologiaa ja -laitteita erikoistuen etenkin robottien paikannukseen ja navigaatioon.
Opinnäytetyössä hyödynnetään laaja-alaisesti palvelumuotoilun menetelmiä. Opasrobottipalvelun muotoiluprosessi noudattelee Double Diamond -mallia alkaen tiedonkeruusta ja päättyen palvelun konseptointiin. Ainutlaatuisesta käyttäjäryhmästä johtuen opinnäytetyössä keskitytään erityisesti loppukäyttäjien ymmärtämiseen esimerkiksi haastattelujen, persoonien laatimisen ja yhteiskehittämistyöpajojen kautta. Opinnäytetyössä esitetään prosessissa kerätyn aineiston perusteella laadittu tulevan opasrobottipalvelun arvolupaus ja konseptikuvaus. Lisäksi esitetään jatkokehitysehdotuksia palvelun tulevaa kehitystä ajatellen sekä peilataan opasrobottipalvelua asiakaskokemuksen kehittämisen Fundamental 4s -malliin.
Opasrobotti on saanut innostuneen vastaanoton näkövammaisten parissa. Onnistuessaan opasrobotti voi mullistaa näkövammaisten elämän mahdollistamalla entistä itsenäisemmän ja vapaamman liikkumisen. Opasrobotin kehitystyö on kuitenkin vasta alussa eikä varmuutta sen lopputuloksesta ole. Projekti on haastava sekä teknisesti että terveydenhuoltoon liittyvien säännösten ja byrokratian vuoksi. Palvelumuotoilun tuoma käyttäjäkeskeinen lähestymistapa on ollut keskeisessä roolissa sekä opasrobotin hyväksynnän että toivottujen ominaisuuksien ymmärtämisen ja kehittämisen kannalta, ja edistää toivottavasti osaltaan opasrobotin matkaa innovaatiosta näkövammaisten liikkumisen apuvälineeksi.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia näkövammaisten liikkumisen tarpeita ja toiveita sekä kehittää näiden pohjalta palvelukonsepti tekniselle liikkumisen apuvälineelle, opasrobotille. Opinnäytetyö on tehty osana EU-rahoitteista ROBOGUIDE-hanketta, jossa kehitetään näkövammaisille robotiikkaan perustuvia liikkumisen apuvälineitä. Opinnäytetyön toimeksiantaja on suomalainen GIM Oy, joka kehittää robottiteknologiaa ja -laitteita erikoistuen etenkin robottien paikannukseen ja navigaatioon.
Opinnäytetyössä hyödynnetään laaja-alaisesti palvelumuotoilun menetelmiä. Opasrobottipalvelun muotoiluprosessi noudattelee Double Diamond -mallia alkaen tiedonkeruusta ja päättyen palvelun konseptointiin. Ainutlaatuisesta käyttäjäryhmästä johtuen opinnäytetyössä keskitytään erityisesti loppukäyttäjien ymmärtämiseen esimerkiksi haastattelujen, persoonien laatimisen ja yhteiskehittämistyöpajojen kautta. Opinnäytetyössä esitetään prosessissa kerätyn aineiston perusteella laadittu tulevan opasrobottipalvelun arvolupaus ja konseptikuvaus. Lisäksi esitetään jatkokehitysehdotuksia palvelun tulevaa kehitystä ajatellen sekä peilataan opasrobottipalvelua asiakaskokemuksen kehittämisen Fundamental 4s -malliin.
Opasrobotti on saanut innostuneen vastaanoton näkövammaisten parissa. Onnistuessaan opasrobotti voi mullistaa näkövammaisten elämän mahdollistamalla entistä itsenäisemmän ja vapaamman liikkumisen. Opasrobotin kehitystyö on kuitenkin vasta alussa eikä varmuutta sen lopputuloksesta ole. Projekti on haastava sekä teknisesti että terveydenhuoltoon liittyvien säännösten ja byrokratian vuoksi. Palvelumuotoilun tuoma käyttäjäkeskeinen lähestymistapa on ollut keskeisessä roolissa sekä opasrobotin hyväksynnän että toivottujen ominaisuuksien ymmärtämisen ja kehittämisen kannalta, ja edistää toivottavasti osaltaan opasrobotin matkaa innovaatiosta näkövammaisten liikkumisen apuvälineeksi.