Vanhempien kokemuksia monikkolasten sijoittamisesta eri varhaiskasvatusryhmiin
Sevilä, Suvi (2020)
Sevilä, Suvi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020053115622
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020053115622
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia oli vanhemmilla, joille oli varhaiskasvatuksessa ehdotettu monikkolasten – kaksosten, kolmosten tai nelosten - sijoittamista eri ryhmiin. Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajana toimivalle Suomen Monikkoperheet ry:lle tietoa vanhempien kokemuksista, jotta järjestö voi ottaa sen edunvalvontatoiminnassaan huomioon. Lisäksi ryhmäsijoituspäätöksiä tekevät saavat tietoa siitä, miten vanhemmat kokevat tilanteen, ja voivat huomioida tämän ryhmiä pohtiessaan.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkielma, jonka analyysimuotona käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Aineisto koostui vanhemmilta internetin välityksellä kerätyistä vapaamuotoisista kirjoitelmista. Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä käsiteltiin monikkoperheitä, monikkolasten suhteita toisiinsa sekä monikkolasten yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukemista.
Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että ehdotusta monikkolasten sijoittamisesta eri varhaiskasvatusryhmiin perusteltiin vanhemmille niin lasten kehitykseen tai keskinäiseen suhteeseen kuin resursseihin tai kaavamaiseen toimintatapaankin vedoten. Vanhemmat puolestaan suosivat monikkolasten sijoittamista samaan ryhmään vedoten lasten toisilleen antamaan tukeen ja turvaan. Vaikka monikkovanhemmat kokivat tärkeänä lastensa yksilöllisen tilanteen huomioimisen sekä mahdollisuutensa osallistua päätöksentekoon lastensa ryhmäsijoituksista, he kuvasivat omat näkemyksensä ja toiveensa otetun päätöksenteossa huomioon hyvin vaihtelevasti.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jo pelkkä ehdotus monikkolasten sijoittamisesta eri varhaiskasvatusryhmiin voi olla vanhemmille hyvin merkityksellinen tilanne, joka herättää suuria tunteita ja saa vanhemmat pohtimaan omia kasvatuskäsityksiään. Vanhempien asiantuntijuus omista lapsistaan ja näiden erityisestä suhteesta olisi tärkeää ymmärtää ja ottaa huomioon varhaiskasvatuksessa monikkolasten ryhmäsijoituksia pohdittaessa.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkielma, jonka analyysimuotona käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Aineisto koostui vanhemmilta internetin välityksellä kerätyistä vapaamuotoisista kirjoitelmista. Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä käsiteltiin monikkoperheitä, monikkolasten suhteita toisiinsa sekä monikkolasten yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukemista.
Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että ehdotusta monikkolasten sijoittamisesta eri varhaiskasvatusryhmiin perusteltiin vanhemmille niin lasten kehitykseen tai keskinäiseen suhteeseen kuin resursseihin tai kaavamaiseen toimintatapaankin vedoten. Vanhemmat puolestaan suosivat monikkolasten sijoittamista samaan ryhmään vedoten lasten toisilleen antamaan tukeen ja turvaan. Vaikka monikkovanhemmat kokivat tärkeänä lastensa yksilöllisen tilanteen huomioimisen sekä mahdollisuutensa osallistua päätöksentekoon lastensa ryhmäsijoituksista, he kuvasivat omat näkemyksensä ja toiveensa otetun päätöksenteossa huomioon hyvin vaihtelevasti.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jo pelkkä ehdotus monikkolasten sijoittamisesta eri varhaiskasvatusryhmiin voi olla vanhemmille hyvin merkityksellinen tilanne, joka herättää suuria tunteita ja saa vanhemmat pohtimaan omia kasvatuskäsityksiään. Vanhempien asiantuntijuus omista lapsistaan ja näiden erityisestä suhteesta olisi tärkeää ymmärtää ja ottaa huomioon varhaiskasvatuksessa monikkolasten ryhmäsijoituksia pohdittaessa.