”Nyt kun jälkikäteen miettii niitä alkuaikoja niin en minäkään sitä silloin tajunnu” KOKEMUKSIA MUISTISAIRAAN PUOLISON OMAISHOITAJUUDEN TUNNISTAMISESTA
Martikainen, Sanna-Mari; Meriläinen, Pia (2020)
Martikainen, Sanna-Mari
Meriläinen, Pia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814835
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814835
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla omaishoitajuuden tunnistamisvaiheeseen liittyviä piirteitä. Opinnäytetyön aiheena on muistisairaan puolison omaishoitotilanteen tunnistamisvaihe. Toimeksiantaja on Lieksan seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n OmaisOiva-hanke. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin kahden ryhmähaastattelun ja yksilöhaastattelun avulla. Niihin osallistui yhteensä neljä muistisairasta puolisoaan hoitavaa omaishoitajaa. Haastattelut toteutettiin joulukuussa 2019 ja tammikuussa 2020. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tuloksista ilmeni, että omaishoitajuuden tunnistamisvaiheeseen liittyy puolison toimintakyvyn muutoksia, esimerkiksi hahmottamisen ja muistamisen haasteita, sekä muutoksia käyttäytymisessä. Lisäksi omaishoitajat yhdistävät alkuvaiheeseen useita muutoksia arkielämässä sekä avuntarpeiden monipuolisen lisääntymisen. Näihin kaikkiin liittyy erilaisia ajatuksia ja tunteita. Elämäntilanteeseen voi sisältyä monenlaisia kokemuksia kohdistuen sekä hoitajaan itseensä että elämässä tapahtuviin muutoksiin. Haastatteluista kävi ilmi, että kunkin puolison muistisairaus näyttäytyi eri tavalla. Kaikille yhteistä oli puolison muistin heikkeneminen. Vaikka puolisoissa tapahtuvat muut toimintakyvyn muutokset eivät olleet samanlaisia, niiden ilmeneminen yhdistettiin omaishoitajuuden tunnistamisvaiheeseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaikka omaishoitotilanteet syntyvät monien muutosten seurauksena, niillä ei ole mitään tiettyä kaavaa. Jokainen omaishoitotilanne etenee yksilöllisesti. Toimeksiantaja voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan.
Tuloksista ilmeni, että omaishoitajuuden tunnistamisvaiheeseen liittyy puolison toimintakyvyn muutoksia, esimerkiksi hahmottamisen ja muistamisen haasteita, sekä muutoksia käyttäytymisessä. Lisäksi omaishoitajat yhdistävät alkuvaiheeseen useita muutoksia arkielämässä sekä avuntarpeiden monipuolisen lisääntymisen. Näihin kaikkiin liittyy erilaisia ajatuksia ja tunteita. Elämäntilanteeseen voi sisältyä monenlaisia kokemuksia kohdistuen sekä hoitajaan itseensä että elämässä tapahtuviin muutoksiin. Haastatteluista kävi ilmi, että kunkin puolison muistisairaus näyttäytyi eri tavalla. Kaikille yhteistä oli puolison muistin heikkeneminen. Vaikka puolisoissa tapahtuvat muut toimintakyvyn muutokset eivät olleet samanlaisia, niiden ilmeneminen yhdistettiin omaishoitajuuden tunnistamisvaiheeseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaikka omaishoitotilanteet syntyvät monien muutosten seurauksena, niillä ei ole mitään tiettyä kaavaa. Jokainen omaishoitotilanne etenee yksilöllisesti. Toimeksiantaja voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan.