IMPROVISUS: Improvisaatio muotoilutoiminnan vaikuttimena
Lindholm, Suvi (2020)
Lindholm, Suvi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052814796
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan improvisaation hyötysuhteita muotoilutoiminnassa autoetnografisin menetelmin tarkasteltuna. Työn tavoitteena on tuoda esille muotoilun ja improvisaation yhteyksiä sekä improvisaation hyödyllisyyksiä suhteessa muotoiluun. Tutkimuksen lähtökohtana toimii tutkijan oma kiinnostus tutkivaan muotoiluun ja sen menetelmällisyyksien kehittämiseen. Muotoilun toiminta-alojen laajentuessa muotoilu keskittyy yhä enenevissä määrin tutkimukselliseen sosiaaliseen toimintaan. Tutkimusta painottavassa toiminnassa korostuu tiedonkeruun merkityksellisyys. Perinteiset objektiiviset tiedonkeruutavat eivät ominaisuuksiltaan riitä palvelemaan monimerkityksellisen ymmärryksen luomista. Työllä pyritään vastaamaan muotoilun muuttuviin tiedonkeruullisiin tarpeisiin. Kokonaisuudella halutaan tuoda esiin näkökulma, joka laajentaa tutkivan muotoilun toimintamahdollisuuksia.
Autoetnografisen tutkimusmenetelmän aineisto koostuu tutkijan toiminnasta muotoilijaopiskelijana sekä kokemuksesta improvisaatioteatterin harrastajana. Tutkimus hyödyntää konstruktiivista toimintaotetta, jossa tietoa ja todellisuutta rakennetaan sosiaalisilta lähtökohdilta toiminnan hetkessä. Rakentamisen menettely perustuu toimijalähtöiseen havainnointiin ja niistä syntyvien tulkintojen kehittämiseen. Tulkintoja rakenetaan empiiristen ja teoreettisten aineistojen keskustellessa keskenään.
Tutkimus käsittelee tiedonkeruuta rakentuvana tutkimuspainotteisena tapahtumana tarkastellen sitä eri näkökulmilta. Kokonaisuudessa tuodaan esille yhteyksiä, joihin tiedonkeruu muotoilussa kytkeytyy ja esitetään tulkintoja siitä, voidaanko improvisaatiota hyödyntämällä edesauttaa muotoilun tutkimuksellista toteutusta. Tutkimus tuo näkyväksi sen, minkälaisilla eri kannoilla improvisaatio voidaan nähdä ilmeneväksi ja sovellettavaksi muotoilun eri yhteyksissä. Samalla tutkimus tuo näkökulmia siihen muotoilun laajenevaan sosiaaliseen puoleen, joka tarvitsee uusia toimintaperiaatteita muotoilun tutkivien käytäntöjen toteuttamiseksi. Tämän pohjalta tutkimus näyttäytyy myös ajassa kiinni olevana keskustelun herättäjänä.
Avainsanat: muotoilu, muotoilutoiminta, muotoilututkimus, tiedonkeruu, tieto, oppiminen, intuitio, muotoiluajattelu, muotoiluprosessi, yhteiskehittely, osallistava muotoilu, impro, improvisaatio, improvisaatioteatteri, konstruktiivinen tutkimus, autoetnografia, opinnäytetyö The thesis examines the benefits of improvisation in design activities. The aim is to adduce the connections between design and improvisation cultures and to authenticate the usefulness of improvisation in relation to design. The point of origin is the author´s desire to develop design research methodology. As the sphere of design activities expands, design focuses on social and research-based activities which underline the relevance of data collection. Traditional objective methods are limited for creating equivocal understanding. This leads to a question of how data collection should be developed. The purpose is to create a plausible perspective which helps broaden the scope for functioning design research.
The research is executed by using autoethnographic methods. The material for the research consists of the authors experiences as a designer student and as an improvisational theatre enthusiast. The research produces interpretations by utilizing a constructive approach. It is based on a vision of social constructionism. In the research, the interpretations are constructed by acting simultaneously within cultures and producing observations.
The research emphasizes data collection as a research-oriented event and examines it from different viewpoints. The research adduces the connections to which data collection is linked in design. It presents interpretations as to whether improvisation can contribute to the research implementation of design. The research makes visible the different aspects of improvisation which can manifest and be applied in different contexts of design. At the same time, the thesis offers a viewpoint for the expanding social side of design that needs new policies to implement design research practices. Based on this, the research also aims to generate discussion on the topic.
Keywords: design, design activities, design research, data collection, knowledge, learning, intuition, design thinking, design process, co-creation, participatory design, improv, improvisation, improvisational theatre, constructive research, autoethnography, thesis
Autoetnografisen tutkimusmenetelmän aineisto koostuu tutkijan toiminnasta muotoilijaopiskelijana sekä kokemuksesta improvisaatioteatterin harrastajana. Tutkimus hyödyntää konstruktiivista toimintaotetta, jossa tietoa ja todellisuutta rakennetaan sosiaalisilta lähtökohdilta toiminnan hetkessä. Rakentamisen menettely perustuu toimijalähtöiseen havainnointiin ja niistä syntyvien tulkintojen kehittämiseen. Tulkintoja rakenetaan empiiristen ja teoreettisten aineistojen keskustellessa keskenään.
Tutkimus käsittelee tiedonkeruuta rakentuvana tutkimuspainotteisena tapahtumana tarkastellen sitä eri näkökulmilta. Kokonaisuudessa tuodaan esille yhteyksiä, joihin tiedonkeruu muotoilussa kytkeytyy ja esitetään tulkintoja siitä, voidaanko improvisaatiota hyödyntämällä edesauttaa muotoilun tutkimuksellista toteutusta. Tutkimus tuo näkyväksi sen, minkälaisilla eri kannoilla improvisaatio voidaan nähdä ilmeneväksi ja sovellettavaksi muotoilun eri yhteyksissä. Samalla tutkimus tuo näkökulmia siihen muotoilun laajenevaan sosiaaliseen puoleen, joka tarvitsee uusia toimintaperiaatteita muotoilun tutkivien käytäntöjen toteuttamiseksi. Tämän pohjalta tutkimus näyttäytyy myös ajassa kiinni olevana keskustelun herättäjänä.
Avainsanat: muotoilu, muotoilutoiminta, muotoilututkimus, tiedonkeruu, tieto, oppiminen, intuitio, muotoiluajattelu, muotoiluprosessi, yhteiskehittely, osallistava muotoilu, impro, improvisaatio, improvisaatioteatteri, konstruktiivinen tutkimus, autoetnografia, opinnäytetyö
The research is executed by using autoethnographic methods. The material for the research consists of the authors experiences as a designer student and as an improvisational theatre enthusiast. The research produces interpretations by utilizing a constructive approach. It is based on a vision of social constructionism. In the research, the interpretations are constructed by acting simultaneously within cultures and producing observations.
The research emphasizes data collection as a research-oriented event and examines it from different viewpoints. The research adduces the connections to which data collection is linked in design. It presents interpretations as to whether improvisation can contribute to the research implementation of design. The research makes visible the different aspects of improvisation which can manifest and be applied in different contexts of design. At the same time, the thesis offers a viewpoint for the expanding social side of design that needs new policies to implement design research practices. Based on this, the research also aims to generate discussion on the topic.
Keywords: design, design activities, design research, data collection, knowledge, learning, intuition, design thinking, design process, co-creation, participatory design, improv, improvisation, improvisational theatre, constructive research, autoethnography, thesis