Tapahtumajärjestämisen vastuullisuus
Pekkola, Hanna (2020)
Pekkola, Hanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513395
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513395
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutki tapahtumajärjestämisen vastuullisuutta. Tapahtumamarkkinointia hyödynnetään yrityksissä yhä enenevissä määrin perinteisten markkinointikeinojen lisäksi. Lisääntyneen kysynnän vuoksi oli syytä tutkia ja tarkastella tapahtumien vaikutuksia ympäröivään luontoon ja yhteiskuntaan. Vastuullisuuskeskustelu on yleistynyt tapahtuma-alalla etenkin parin viime vuoden aikana, vaikka yleisesti vastuullisesta liiketoiminnasta ja kestävästä kehityksestä on puhuttu jo useita vuosia.
Tutkimuksessa tapahtumien vastuullisuutta tarkasteltiin yritysten tai muiden organisaatioiden järjestämien tapahtumien näkökulmasta. Tutkimus on rajattu Suomessa järjestettäviin tapahtumiin, mutta tuloksia voidaan soveltaa niin kotimaisiin kuin kansainvälisiinkin tapahtumiin. Suomessa järjestetään vuosittain tuhansia tapahtumia ja Suomi houkuttelee myös kansainvälisesti niin tapahtumajärjestäjiä kuin osallistujiakin.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvata konkreettisia keinoja tapahtumien vastuullisuuden parantamiseksi kaikki vastuullisuuden osa-alueet huomioiden. Vastuullisuuden katsotaan jakautuvan kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu. Tavoitteena oli erityisesti selvittää tapahtumien vastuullisuuden kannalta kriittisimmät tekijät.
Teoriaosuudessa avataan sekä tapahtumiin että vastuullisuuteen liittyvää tietoperustaa. Molemmista aiheista löytyi paljon tietoa toisistaan erillisinä, joten tietoperusta esitetään kahdessa erillisessä luvussa. Lähteinä käytettiin tapahtumajärjestämistä ja vastuullisuutta käsitteleviä teoksia sekä aiheisiin liittyviä nettilähteitä.
Kirjoitus- ja tutkimusprosessi alkoi tammikuussa 2020 ja päättyi toukokuussa 2020. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksessa tiedonhankintaan käytettiin laadulliselle tutkimukselle tyypillistä haastattelua. Haastateltavina toimivat neljä Helsingissä työskentelevää tapahtuma-alan ammattilaista. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina sekä puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Tutkimustulosten analysointi-keinona käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen aikana selvisi, että vastuullisuudelle ei voida antaa yksiselitteistä määritelmää, vaan siihen vaikuttavat muun muassa yrityskenttä ja tarkastelukulma. Tapahtumien vastuullisuuden kriittisimmät tekijät ovat tapahtumajärjestämiseen liittyviä isoja kokonaisuuksia, jotka ovat osoitettavissa mittaamalla. Vastuullisen tapahtumajärjestämisen odotetaan tulevaisuudessa muuttuvan erottautumistekijästä uudeksi normiksi.
Tutkimuksessa tapahtumien vastuullisuutta tarkasteltiin yritysten tai muiden organisaatioiden järjestämien tapahtumien näkökulmasta. Tutkimus on rajattu Suomessa järjestettäviin tapahtumiin, mutta tuloksia voidaan soveltaa niin kotimaisiin kuin kansainvälisiinkin tapahtumiin. Suomessa järjestetään vuosittain tuhansia tapahtumia ja Suomi houkuttelee myös kansainvälisesti niin tapahtumajärjestäjiä kuin osallistujiakin.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvata konkreettisia keinoja tapahtumien vastuullisuuden parantamiseksi kaikki vastuullisuuden osa-alueet huomioiden. Vastuullisuuden katsotaan jakautuvan kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu. Tavoitteena oli erityisesti selvittää tapahtumien vastuullisuuden kannalta kriittisimmät tekijät.
Teoriaosuudessa avataan sekä tapahtumiin että vastuullisuuteen liittyvää tietoperustaa. Molemmista aiheista löytyi paljon tietoa toisistaan erillisinä, joten tietoperusta esitetään kahdessa erillisessä luvussa. Lähteinä käytettiin tapahtumajärjestämistä ja vastuullisuutta käsitteleviä teoksia sekä aiheisiin liittyviä nettilähteitä.
Kirjoitus- ja tutkimusprosessi alkoi tammikuussa 2020 ja päättyi toukokuussa 2020. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksessa tiedonhankintaan käytettiin laadulliselle tutkimukselle tyypillistä haastattelua. Haastateltavina toimivat neljä Helsingissä työskentelevää tapahtuma-alan ammattilaista. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina sekä puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Tutkimustulosten analysointi-keinona käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen aikana selvisi, että vastuullisuudelle ei voida antaa yksiselitteistä määritelmää, vaan siihen vaikuttavat muun muassa yrityskenttä ja tarkastelukulma. Tapahtumien vastuullisuuden kriittisimmät tekijät ovat tapahtumajärjestämiseen liittyviä isoja kokonaisuuksia, jotka ovat osoitettavissa mittaamalla. Vastuullisen tapahtumajärjestämisen odotetaan tulevaisuudessa muuttuvan erottautumistekijästä uudeksi normiksi.