Opas lapsen pelkojen käsittelyyn
Hyvönen, Elina; Kiiveri, Sanni (2020)
Hyvönen, Elina
Kiiveri, Sanni
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005057356
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005057356
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka tavoitteena oli tuottaa varhaiskasvatuksen käyttöön opas lapsen pelkojen käsittelyyn. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Opinnäytetyö toteutettiin teemahaastatteluina ja tunnetaito-ohjauksina syksyllä 2019. Tuotoksena näistä koottiin opas, jossa lyhyesti kuvataan pelkoja, mitä lapset nykyään pelkäävät ja materiaaleja pelkojen käsittelyn tueksi. Oppaan avulla haluttiin nostaa esille pelkoa tunteena ja sen käsittelyn tärkeyttä. Opas tuotettiin tuotekehitysprosessin mukaisesti.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelut toteutettiin seitsemälle varhaiskasvattajalle kahdessa päiväkodissa. Haastattelujen pohjalla oli teoriapohjalta koottu haastattelurunko, jonka kautta lähdettiin syventymään lapsen pelkoihin ja niiden esiintymiseen päiväkodissa. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teemoitellen. Haastatteluja ja lähdekirjallisuutta hyödyntäen rakennettiin ohjausideoita, joita varhaiskasvattaja voi käyttää oman työnsä tukena. Oppaaseen koottuja toimintaideoita testattiin tunnetuokion muodossa 4–5-vuotiaiden lasten kanssa.
Oppaan tarkoituksena oli kehittää toimintatapoja, joiden avulla varhaiskasvattaja voi käydä lapsen kanssa läpi pelkoja, pelon tuomia tunteita ja niiden vaikutuksia ja madaltaa kynnystä peloista puhumiseen. Oppaaseen koottujen materiaalien avulla varhaiskasvattaja saa tietoa oman ryhmänsä peloista ja voi näin ollen vaikuttaa lapsen nykyisiin ja tuleviin pelkoihin. Lapsi saa myös itse kokemuksen, että pelot eivät ole niin paha juttu, ja niistä pääsee yli. Tutkimuksessa selvisi, että lapset käsittelevät pelkoja hyvin eri tavoin. Varhaiskasvattajalta vaaditaan sensitiivisyyttä, jotta lapsen tunteet tulevat huomioiduksi arjessa. Varhaiskasvatusiässä on otollisin aika opetella tunnetaitoja, sillä lapsella on silloin oppimiselle erittäin hyvät edellytykset. Pelkojen käsittelyssä tärkeää on huomioida lapsen kehitystaso, sillä eriikäiset lapset pelkäävät erilaisia asioita eri tavoin.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelut toteutettiin seitsemälle varhaiskasvattajalle kahdessa päiväkodissa. Haastattelujen pohjalla oli teoriapohjalta koottu haastattelurunko, jonka kautta lähdettiin syventymään lapsen pelkoihin ja niiden esiintymiseen päiväkodissa. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teemoitellen. Haastatteluja ja lähdekirjallisuutta hyödyntäen rakennettiin ohjausideoita, joita varhaiskasvattaja voi käyttää oman työnsä tukena. Oppaaseen koottuja toimintaideoita testattiin tunnetuokion muodossa 4–5-vuotiaiden lasten kanssa.
Oppaan tarkoituksena oli kehittää toimintatapoja, joiden avulla varhaiskasvattaja voi käydä lapsen kanssa läpi pelkoja, pelon tuomia tunteita ja niiden vaikutuksia ja madaltaa kynnystä peloista puhumiseen. Oppaaseen koottujen materiaalien avulla varhaiskasvattaja saa tietoa oman ryhmänsä peloista ja voi näin ollen vaikuttaa lapsen nykyisiin ja tuleviin pelkoihin. Lapsi saa myös itse kokemuksen, että pelot eivät ole niin paha juttu, ja niistä pääsee yli. Tutkimuksessa selvisi, että lapset käsittelevät pelkoja hyvin eri tavoin. Varhaiskasvattajalta vaaditaan sensitiivisyyttä, jotta lapsen tunteet tulevat huomioiduksi arjessa. Varhaiskasvatusiässä on otollisin aika opetella tunnetaitoja, sillä lapsella on silloin oppimiselle erittäin hyvät edellytykset. Pelkojen käsittelyssä tärkeää on huomioida lapsen kehitystaso, sillä eriikäiset lapset pelkäävät erilaisia asioita eri tavoin.