Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia elintapaohjauksesta
Gynther, Anu (2020)
Gynther, Anu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005036841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005036841
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Essoten eli Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalve-luiden kuntayhtymän toiminnallisessa kuntoutuksessa Mikkelissä mielenterveys- ja päih-dekuntoutujien elintapaohjauksessa mukana olleiden mielenterveyskuntoutujien koke-muksia saamastaan ohjauksesta. Työssä tutkittiin lisäksi, miten kuntoutujat hyötyivät oh-jauksesta ja miten se näkyy heidän hyvinvoinnissaan. Sekä millaisia mahdollisia haastei-ta heillä oli ohjauksen aikana ja millaisia parannusehdotuksia he antavat tuleviin elinta-paohjauksiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa toteutusta elintapaohjauksesta ja siihen osallistuneiden kuntoutujien mielipiteistä. Työ selvittää, miten ennaltaehkäisevä ohjaustyö näkyy ja vaikuttaa mielenterveyskuntoutujien elintapamuutoksiin, hyvinvointiin ja arjessa selviytymiseen. Tutkimus tarjoaa kehittämisehdotuksia jatkossa toteutettaviin elintapaoh-jauksiin.
Työn tilaaja oli Essoten toiminnallinen kuntoutus. Toiminnallinen kuntoutus tukee päih-de- ja mielenterveyskuntoutujien kuntoutumista ja arjessa selviytymistä järjestäen erimuo-toista päivä- ja työtoimintaa. Teoreettinen viitekehys käsittelee elintapaohjausta sekä mie-lenterveyttä ja niiden vaikutusta ihmisen hyvinvointiin.
Tutkimusmenetelminä käytettiin ryhmä-, yksilö- ja puhelinhaastatteluja, joissa haastateltiin 13 mielenterveyskuntoutujaa. Kuntoutujat olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa elintapaoh-jaukseen ja siihen mukaanpääsy oli monella käänteentekevä asia omassa elämässään. Elintapaohjaus tuo säännöllisyyttä elämän eri osa-alueille ja parantaa selkeästi kuntoutu-jan elämänlaatua sekä arjessa selviytymistä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisäksi. The aim of thesis was to study the experiences of mental health rehabilitation clients on the lifestyle counseling they received when they participated in the functional rehabilita-tion for mental health and substance abuse clients. The rehabilitation was organized by functional rehabilitation of the South Savo social and health care authority in the city of Mikkeli. I focused on what benefits the participants experienced from the counseling and how that reflected in their well-being. I was also interested in what potential challenges they faced during the counseling and what suggestions they had for future improvements.
The purpose of thesis was to provide knowledge of the implemented lifestyle counseling and the experiences of the clients who participated in it. It also aim to reveal how preven-tive counseling work and how it affect mental health and substance abuse rehabilitees lifestyle changes, well-being and coping in everyday life. The thesis also offers improve-ment suggestions for future lifestyle counseling sessions. Work was commissioned by functional Rehabilitation of the South Savo social and health care authority. That sup-ports substance and mental health rehabilitees in their rehabilitation and coping in every-day life by organizing various daytime and work activities. The theoretical framework of my thesis consists of lifestyle counseling and mental health, as well as its impact on well-being.
Research method used in my study was interviews conducted in groups, individually or by telephone. 13 mental health rehabilitees were interviewed. Participants had very positive experiences on lifestyle counseling and access to it appeared to be a turning point for many in their lives. Lifestyle counseling clearly improved the quality of life and coping in everyday life for rehabilitees, while also improving their physical and mental well-being.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa toteutusta elintapaohjauksesta ja siihen osallistuneiden kuntoutujien mielipiteistä. Työ selvittää, miten ennaltaehkäisevä ohjaustyö näkyy ja vaikuttaa mielenterveyskuntoutujien elintapamuutoksiin, hyvinvointiin ja arjessa selviytymiseen. Tutkimus tarjoaa kehittämisehdotuksia jatkossa toteutettaviin elintapaoh-jauksiin.
Työn tilaaja oli Essoten toiminnallinen kuntoutus. Toiminnallinen kuntoutus tukee päih-de- ja mielenterveyskuntoutujien kuntoutumista ja arjessa selviytymistä järjestäen erimuo-toista päivä- ja työtoimintaa. Teoreettinen viitekehys käsittelee elintapaohjausta sekä mie-lenterveyttä ja niiden vaikutusta ihmisen hyvinvointiin.
Tutkimusmenetelminä käytettiin ryhmä-, yksilö- ja puhelinhaastatteluja, joissa haastateltiin 13 mielenterveyskuntoutujaa. Kuntoutujat olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa elintapaoh-jaukseen ja siihen mukaanpääsy oli monella käänteentekevä asia omassa elämässään. Elintapaohjaus tuo säännöllisyyttä elämän eri osa-alueille ja parantaa selkeästi kuntoutu-jan elämänlaatua sekä arjessa selviytymistä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisäksi.
The purpose of thesis was to provide knowledge of the implemented lifestyle counseling and the experiences of the clients who participated in it. It also aim to reveal how preven-tive counseling work and how it affect mental health and substance abuse rehabilitees lifestyle changes, well-being and coping in everyday life. The thesis also offers improve-ment suggestions for future lifestyle counseling sessions. Work was commissioned by functional Rehabilitation of the South Savo social and health care authority. That sup-ports substance and mental health rehabilitees in their rehabilitation and coping in every-day life by organizing various daytime and work activities. The theoretical framework of my thesis consists of lifestyle counseling and mental health, as well as its impact on well-being.
Research method used in my study was interviews conducted in groups, individually or by telephone. 13 mental health rehabilitees were interviewed. Participants had very positive experiences on lifestyle counseling and access to it appeared to be a turning point for many in their lives. Lifestyle counseling clearly improved the quality of life and coping in everyday life for rehabilitees, while also improving their physical and mental well-being.