Psykologisten menetelmien hyödyntäminen vasovagaalisten reaktioiden ehkäisyssä verenluovutuksessa
Lahdentausta, Sofia (2020)
Lahdentausta, Sofia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005026802
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005026802
Tiivistelmä
Kehittämistyössä selvitettiin Veripalvelun hoitajien käyttämiä menetelmiä vasovagaalisten reaktioiden ehkäisemiseksi verenluovuttajilla sekä erilaisia psykologisia menetelmiä, joita voitaisiin hyödyntää näiden reaktioiden ehkäisemiseksi myös jatkossa. Vasovagaalisella reaktiolla tarkoitetaan aivojen riittämättömästä verenkierrosta johtuvaa lyhytkestoista tajunnanmenetystä eli pyörtymistä.
Kehittämistyön tarkoituksena oli kartoittaa millaisia käytäntöjä Veripalvelun eri toimipaikoissa ja hoitajilla on kohdatessaan vasovagaalisen reaktion riskiryhmään kuuluvan verenluovuttajan sekä kartoittaa uusia psykologisia menetelmiä vasovagaalisten reaktioiden ehkäisemiseksi. Kehittämistyön tavoitteena oli yhtenäistää Veripalvelun eri toimipaikkojen ja hoitajien toimintatapoja vasovagaalisen reaktion riskiryhmään kuuluvan verenluovuttajan kohdalla sekä vähentää vasovagaalisten reaktioiden ilmaantumista psykologisten menetelmien avulla. Kehittämistyö oli luonteeltaan tutkimuksellista kehittämistä ja siinä käytettyjä menetelmiä olivat integroiva kirjallisuuskatsaus, kysely Veripalvelun hoitajille sekä näiden aineistojen analyysit, pyramidiharjoitus ja sen avulla valitun menetelmän pilotointi sekä vaikutusten seuranta.
Kehittämistyön kirjallisuuskatsauksen tuloksena saatiin tutkimuksellista tietoa vasovagaalisten reaktioiden riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä, sekä verenluovutuksen psykologisista vaikutuksista. Kyselyn avulla saatiin tietoa verenluovutuksessa työskentelevien hoitajien toimintatavoista vasovagaalisen reaktion riskiryhmään kuuluvien verenluovuttajien kohdalla. Sosiaalinen tuki valikoitui pyramidiharjoituksen avulla kokeiltavaksi psykologiseksi menetelmäksi Seinäjoen Veripalvelussa toteutettavaan pilotointiin. Pilotoinnin tuloksena saatiin tietoa siitä, miten sosiaalisen tuen antaminen vasovagaalisen reaktion riskiryhmään kuuluville luovuttajille vaikutti näiden reaktioiden määrään pilotointijakson aikana. Kiinnittämällä huomiota VVR:n riskiryhmässä oleviin luovuttajiin on mahdollista parantaa luovuttajien kokemusta verenluovutuksesta ja säästää myös resursseja.
Kehittämistyön tarkoituksena oli kartoittaa millaisia käytäntöjä Veripalvelun eri toimipaikoissa ja hoitajilla on kohdatessaan vasovagaalisen reaktion riskiryhmään kuuluvan verenluovuttajan sekä kartoittaa uusia psykologisia menetelmiä vasovagaalisten reaktioiden ehkäisemiseksi. Kehittämistyön tavoitteena oli yhtenäistää Veripalvelun eri toimipaikkojen ja hoitajien toimintatapoja vasovagaalisen reaktion riskiryhmään kuuluvan verenluovuttajan kohdalla sekä vähentää vasovagaalisten reaktioiden ilmaantumista psykologisten menetelmien avulla. Kehittämistyö oli luonteeltaan tutkimuksellista kehittämistä ja siinä käytettyjä menetelmiä olivat integroiva kirjallisuuskatsaus, kysely Veripalvelun hoitajille sekä näiden aineistojen analyysit, pyramidiharjoitus ja sen avulla valitun menetelmän pilotointi sekä vaikutusten seuranta.
Kehittämistyön kirjallisuuskatsauksen tuloksena saatiin tutkimuksellista tietoa vasovagaalisten reaktioiden riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä, sekä verenluovutuksen psykologisista vaikutuksista. Kyselyn avulla saatiin tietoa verenluovutuksessa työskentelevien hoitajien toimintatavoista vasovagaalisen reaktion riskiryhmään kuuluvien verenluovuttajien kohdalla. Sosiaalinen tuki valikoitui pyramidiharjoituksen avulla kokeiltavaksi psykologiseksi menetelmäksi Seinäjoen Veripalvelussa toteutettavaan pilotointiin. Pilotoinnin tuloksena saatiin tietoa siitä, miten sosiaalisen tuen antaminen vasovagaalisen reaktion riskiryhmään kuuluville luovuttajille vaikutti näiden reaktioiden määrään pilotointijakson aikana. Kiinnittämällä huomiota VVR:n riskiryhmässä oleviin luovuttajiin on mahdollista parantaa luovuttajien kokemusta verenluovutuksesta ja säästää myös resursseja.