Lukiolaisen hyvinvointi keskiöön : Lappeenrannan Liikkuva opiskelu - malli hankekaudella 2019-2020
Ahtiainen, Karoliina (2020)
Ahtiainen, Karoliina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004306685
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004306685
Tiivistelmä
Lukiolaiset kokevat yhä enemmän suorituspaineita ja koulustressiä. Terveys, hyvinvointi ja oppiminen kulkevat käsi kädessä, ja riittävä hyvinvointi on oppimisen edellytys. Liikkuva opiskelu –ohjelman tavoitteena on lisätä toisella asteella opiskelevien fyysistä aktiivisuutta kehittämällä lukion liikunnallista toimintakulttuuria.
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli Lappeenrannan lukiolaisten hyvinvoinnin parantaminen Liikkuva opiskelu -hankekaudella 2019–2020. Hyvinvoinnin edistämisen kärkenä oli lukiolaisten fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulupäivän sisällä ja koulupäivän jälkeen. Konkreettisena tavoitteena oli rakentaa Lappeenrannan lukioille "Liikkuva opiskelu -malli".
Kehittämistyön tutkimusmenetelmänä oli toimintatutkimus, joka tukee toimintakulttuurin muuttamista ja käytännönläheisyyttä tutkimustyössä. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin sähköistä kyselytutkimusta, aivoriihityöskentelyä ja haastattelua. Opiskelijoita pyrittiin osallistamaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Toimintatutkimuksessa toistui kaksi tutkimussykliä. Ensimmäinen sykli suunnittelusta toimintaan ja arviointiin tapahtui syyslukukauden 2019 aikana. Toinen sykli arvioinnin pohjalta uudelleen suunnitteluun, toimintaan ja arviointiin tapahtui kevätlukukaudella 2020.
Toiminnalla pystyttiin tavoittamaan suurin osa opiskelijoista. Opiskelijoilta ja opettajilta kerätty palaute osoittavat, että toiminnalle on tarvetta myös jatkossa. Opiskelijat ja opettajat näkevät toiminnan tärkeänä (opiskelijat 82 %, opettajat 87 %). 55 % kyselyyn vastanneista opiskelijoista vastasi toiminnan vaikuttaneen hyvinvointiin parantavasti ja 60 % vastasi toimintojen lisänneen liikkumista. Havaintona oli, että lukuvuoden mittaisella Liikkuva opiskelu –toiminnalla pystytään vaikuttamaan sekä opettajien että opiskelijoiden asenteisiin ja käyttäytymiseen.
Kehittämistyön toteuttajana toimi lukioiden Liikkuva opiskelu –hanketta koordinoiva hyvinvointiohjaaja. Käytännön kehittämistyötä tehtiin hyvinvointiohjaajan työajalla osana päivittäistä työtä. Kehittämistyön tuotoksena luotiin Lappeenrannan lukioiden Liikkuva opiskelu –malli, jonka sisältöihin olennaisesti vaikutti kehittämistyön aikana havaitut onnistumiset ja kehittämiskohteet. Liikkuva opiskelu –malli jäsentää jatkossa toiminnasta vastaavan henkilön työtä ja tekee toiminnasta suunnitelmallisempaa. Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kannalta vastaavissa hankkeissa muissakin lukioissa on tärkeää, että lukiolla on Liikkuva opiskelu –toiminnasta vastaava työntekijä.
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli Lappeenrannan lukiolaisten hyvinvoinnin parantaminen Liikkuva opiskelu -hankekaudella 2019–2020. Hyvinvoinnin edistämisen kärkenä oli lukiolaisten fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulupäivän sisällä ja koulupäivän jälkeen. Konkreettisena tavoitteena oli rakentaa Lappeenrannan lukioille "Liikkuva opiskelu -malli".
Kehittämistyön tutkimusmenetelmänä oli toimintatutkimus, joka tukee toimintakulttuurin muuttamista ja käytännönläheisyyttä tutkimustyössä. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin sähköistä kyselytutkimusta, aivoriihityöskentelyä ja haastattelua. Opiskelijoita pyrittiin osallistamaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Toimintatutkimuksessa toistui kaksi tutkimussykliä. Ensimmäinen sykli suunnittelusta toimintaan ja arviointiin tapahtui syyslukukauden 2019 aikana. Toinen sykli arvioinnin pohjalta uudelleen suunnitteluun, toimintaan ja arviointiin tapahtui kevätlukukaudella 2020.
Toiminnalla pystyttiin tavoittamaan suurin osa opiskelijoista. Opiskelijoilta ja opettajilta kerätty palaute osoittavat, että toiminnalle on tarvetta myös jatkossa. Opiskelijat ja opettajat näkevät toiminnan tärkeänä (opiskelijat 82 %, opettajat 87 %). 55 % kyselyyn vastanneista opiskelijoista vastasi toiminnan vaikuttaneen hyvinvointiin parantavasti ja 60 % vastasi toimintojen lisänneen liikkumista. Havaintona oli, että lukuvuoden mittaisella Liikkuva opiskelu –toiminnalla pystytään vaikuttamaan sekä opettajien että opiskelijoiden asenteisiin ja käyttäytymiseen.
Kehittämistyön toteuttajana toimi lukioiden Liikkuva opiskelu –hanketta koordinoiva hyvinvointiohjaaja. Käytännön kehittämistyötä tehtiin hyvinvointiohjaajan työajalla osana päivittäistä työtä. Kehittämistyön tuotoksena luotiin Lappeenrannan lukioiden Liikkuva opiskelu –malli, jonka sisältöihin olennaisesti vaikutti kehittämistyön aikana havaitut onnistumiset ja kehittämiskohteet. Liikkuva opiskelu –malli jäsentää jatkossa toiminnasta vastaavan henkilön työtä ja tekee toiminnasta suunnitelmallisempaa. Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kannalta vastaavissa hankkeissa muissakin lukioissa on tärkeää, että lukiolla on Liikkuva opiskelu –toiminnasta vastaava työntekijä.