Mitä tarkoittaa hyvä suomen kielen taito? :Kielitaidon merkitys maahanmuuttajien työllistymisessä
Kytömäki, Anu (2020)
Kytömäki, Anu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004286359
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004286359
Tiivistelmä
Maahanmuuttajien työllisyysaste on Suomessa 10–15% pienempi kuin kantaväestön. Kotoutumispalvelut ovat keskeinen tekijä maahanmuuttajien kielitaidon ja työllistymisen tukemisessa, mutta ei riittävä. Yhteiskunnan rakenteet ja työelämän vastaanottavuus vaikuttavat merkittävästi kokonaisuuteen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää maahanmuuttajien näkemyksiä omasta kielitaidostaan ja sen vaikutuksesta työllistymiseen. Opinnäytetyön lähtökohta on Työelämän suomea -keskusteluryhmä, joka tuotettiin Espoon kaupungin kirjastolle. Työelämän suomea -keskusteluryhmän tarkoituksena on jakaa tietoa suomalaisesta työelämästä ja -kulttuurista, sekä tukea erityisesti työelämässä tarvittavaa suomen kielen osaamista.
Opinnäytetyössä käsitellään maahanmuuttajien suomen kielen taidon merkitystä heidän työllistymiselleen Suomessa. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, johon aineisto kerättiin yksilöllisten teemahaastattelujen avulla. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kahta (2) asiantuntijaa Espoon työllisyyspalveluista, sekä neljää (4) Suomessa työllistynyttä maahanmuuttajaa. Aineiston analyysissä keskeistä oli omakohtaisen kokemuksen korostaminen ja sen esille tuominen opinnäytetyössä.
Haastattelujen ja teoreettisen aineiston perusteella kävi ilmi, että maahanmuuttajien arvio omasta kielitaidosta vastaa usein kielitestien tulosta. Kielitaito koetaan keskeisenä tekijänä kotoutumisessa ja työllistymisessä. Maahanmuuttajan Suomessa oloajalla, koulutustaustalla ja englannin kielen osaamisella on merkitystä kielen oppimisessa ja työllistymisessä. Itseohjautuvuus, motivaatio ja suhteet kantaväestöön koetaan kielen oppimista ja työllistymistä helpottavina tekijöinä. The employment rate of immigrants in Finland is 10 to 15% smaller than in the original population. Integration services are the key factor in supporting immigrants’ language skills and employment but that is not enough. The structure of society and acceptability of working life have a significant impact on the whole.
The aim of this thesis was to find out immigrants’ views on their own language skills and the impact on employment. The starting point of this thesis was Working life Finnish language -discussion group, which was created and set up to the Espoo city library. The meaning of Working life Finnish language -discussion group is to share information of working life and -culture in Finland and to support Finnish language skills needed in working life especially.
This thesis discussed the importance of immigrants’ Finnish language skills for their employment in Finland. The thesis was carried out as a qualitative research, where the material was collected through individual thematic interviews. Two (2) experts at the City of Espoo employment services, and four (4) immigrants working in Finland were interviewed for the thesis. The key element of data analysis was to emphasis personal experiences and bringing it out in this thesis.
Based on interviews and theoretical material turned out that immigrants’ assessment of their own language skills often corresponds to the result of language tests. Language skills are the key factor in integration and employment. The time immigrants have lived in Finland, educational background and their English language skills affect learning Finnish language and employment. Self-direction, motivation and relationships with the original population are seen as facilitators of language learning and employment.
Opinnäytetyössä käsitellään maahanmuuttajien suomen kielen taidon merkitystä heidän työllistymiselleen Suomessa. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, johon aineisto kerättiin yksilöllisten teemahaastattelujen avulla. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kahta (2) asiantuntijaa Espoon työllisyyspalveluista, sekä neljää (4) Suomessa työllistynyttä maahanmuuttajaa. Aineiston analyysissä keskeistä oli omakohtaisen kokemuksen korostaminen ja sen esille tuominen opinnäytetyössä.
Haastattelujen ja teoreettisen aineiston perusteella kävi ilmi, että maahanmuuttajien arvio omasta kielitaidosta vastaa usein kielitestien tulosta. Kielitaito koetaan keskeisenä tekijänä kotoutumisessa ja työllistymisessä. Maahanmuuttajan Suomessa oloajalla, koulutustaustalla ja englannin kielen osaamisella on merkitystä kielen oppimisessa ja työllistymisessä. Itseohjautuvuus, motivaatio ja suhteet kantaväestöön koetaan kielen oppimista ja työllistymistä helpottavina tekijöinä.
The aim of this thesis was to find out immigrants’ views on their own language skills and the impact on employment. The starting point of this thesis was Working life Finnish language -discussion group, which was created and set up to the Espoo city library. The meaning of Working life Finnish language -discussion group is to share information of working life and -culture in Finland and to support Finnish language skills needed in working life especially.
This thesis discussed the importance of immigrants’ Finnish language skills for their employment in Finland. The thesis was carried out as a qualitative research, where the material was collected through individual thematic interviews. Two (2) experts at the City of Espoo employment services, and four (4) immigrants working in Finland were interviewed for the thesis. The key element of data analysis was to emphasis personal experiences and bringing it out in this thesis.
Based on interviews and theoretical material turned out that immigrants’ assessment of their own language skills often corresponds to the result of language tests. Language skills are the key factor in integration and employment. The time immigrants have lived in Finland, educational background and their English language skills affect learning Finnish language and employment. Self-direction, motivation and relationships with the original population are seen as facilitators of language learning and employment.