Luovan asiantuntijatyön ja luovan organisaation johtaminen
Piesala, Ella (2020)
Lataukset:
Piesala, Ella
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003304160
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003304160
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa luovan organisaation ja luovien asiantuntijoiden johtamiseen liittyviä erityispiirteitä sekä sitä, millaisten johtamistapojen avulla luovaa työtä on mahdollista tukea. Opinnäytetyön tutkimusstrategia on tapaustutkimus ja se on toteutettu ensisijaisesti tarkastelemalla luovan toimialan johtamiseen liittyvää kirjallisuutta ja tutkimuksia sekä haastattelemalla lisäksi kolmea luovan toimialan johtajaa opinnäytetyöhön kannalta keskisimmältä kolmelta luovalta toimialalta.
Tuloksissa nousi esiin luottamuksen suuri merkitys luovalla toimialalla sekä luovien asiantuntijoiden korkea suoritustarve ja kunnianhimoinen suhtautuminen työtä kohtaan. Työ koetaan usein kutsumukseksi, intohimon kohteeksi ja työ saattaa hallita alan valinneen ihmisen elämää ja persoonallisuutta hyvin kokonaisvaltaisesti. Liian kunnianhimoinen suoritustarve voi kääntyä kuitenkin itseään vastaan, jos työstä tulee liian suuri identiteetin rakentaja ja onnellisuuden mittari. Tämä voi johtaa työuupumukseen tai -narkomaniaan. Työn emotionaalisuus ja henkilökohtaisuus voi näkyä luovassa työyhteisössä siten, että tunteet voivat olla pinnalla organisaatiossa myös esitystilanteen ulkopuolella enemmän kuin jollain muulla toimialalla. Esiintyvät taiteilijat ovat myös esiintymisstressin ja julkisen kritiikin alaisia, joka voi luoda oman paineensa työhön. Siten hyvä psykologisen pelisilmä, tunneälykkyys ja ihmissuhdetaitojen merkitys korostuvat luovan työn johtamisessa.
Luovaa työtä voidaan ruokkia kannustavalla, innostavalla ja vähäkontrollisella johtamistyylillä ja rakentavalla palautteenannolla ja kompetenssin tunteen lisäämisellä. Luovuutta voi tukea myös tiedostamalla ja huomioimalla luovan asiantuntijan autonomian ja vapaaehtoisuuden tarve, joka on myös samalla yksi luovuuden keskeinen edellytys. Luovuus toteutuu todennäköisemmin organisaatioissa, joissa painotetaan luovuuden ja tiimityön merkitystä sekä ilmaistaan ylpeyttä tekijöiden osaamisesta.
Tämän opinnäytetyön näkökulma on johtajan. Ehdotan jatkokehittämisen aiheeksi tarkempaa tutkimusta siitä, miten luova asiantuntija kokee tässä opinnäytetyössä esiin nousseen korostuneen kunnianhimon ja suoritustarpeen sekä esiintyvän taiteilijan kokeman esiintymisstressin sekä mitkä johtamiskeinot voisivat edesauttaa näiden osa-alueiden yhä parempaa hallintaa.
Tuloksissa nousi esiin luottamuksen suuri merkitys luovalla toimialalla sekä luovien asiantuntijoiden korkea suoritustarve ja kunnianhimoinen suhtautuminen työtä kohtaan. Työ koetaan usein kutsumukseksi, intohimon kohteeksi ja työ saattaa hallita alan valinneen ihmisen elämää ja persoonallisuutta hyvin kokonaisvaltaisesti. Liian kunnianhimoinen suoritustarve voi kääntyä kuitenkin itseään vastaan, jos työstä tulee liian suuri identiteetin rakentaja ja onnellisuuden mittari. Tämä voi johtaa työuupumukseen tai -narkomaniaan. Työn emotionaalisuus ja henkilökohtaisuus voi näkyä luovassa työyhteisössä siten, että tunteet voivat olla pinnalla organisaatiossa myös esitystilanteen ulkopuolella enemmän kuin jollain muulla toimialalla. Esiintyvät taiteilijat ovat myös esiintymisstressin ja julkisen kritiikin alaisia, joka voi luoda oman paineensa työhön. Siten hyvä psykologisen pelisilmä, tunneälykkyys ja ihmissuhdetaitojen merkitys korostuvat luovan työn johtamisessa.
Luovaa työtä voidaan ruokkia kannustavalla, innostavalla ja vähäkontrollisella johtamistyylillä ja rakentavalla palautteenannolla ja kompetenssin tunteen lisäämisellä. Luovuutta voi tukea myös tiedostamalla ja huomioimalla luovan asiantuntijan autonomian ja vapaaehtoisuuden tarve, joka on myös samalla yksi luovuuden keskeinen edellytys. Luovuus toteutuu todennäköisemmin organisaatioissa, joissa painotetaan luovuuden ja tiimityön merkitystä sekä ilmaistaan ylpeyttä tekijöiden osaamisesta.
Tämän opinnäytetyön näkökulma on johtajan. Ehdotan jatkokehittämisen aiheeksi tarkempaa tutkimusta siitä, miten luova asiantuntija kokee tässä opinnäytetyössä esiin nousseen korostuneen kunnianhimon ja suoritustarpeen sekä esiintyvän taiteilijan kokeman esiintymisstressin sekä mitkä johtamiskeinot voisivat edesauttaa näiden osa-alueiden yhä parempaa hallintaa.