Asiakkaiden osallisuuden kehittäminen Espoon avoimessa varhaiskasvatuksessa valinta- ja palvelumuotoilun keinoin
Pulkkinen, Paula (2020)
Pulkkinen, Paula
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003263941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003263941
Tiivistelmä
Espoon kaupungin strategiana on pyrkiä kehittämään espoolaisten tarpeisiin vastaavia palveluita osallistamalla asiakkaat mukaan palvelujen kehittämiseen. Opinnäytetyö on toimintatutkimus, jonka tavoitteena oli kehittää Espoon varhaiskasvatussuunitelman mukaisesti Espoon keskuksen alueen viidessä yksikössä avoimen varhaiskasvatuksen asiakkaiden osallisuutta. Osallisuuden kehittämisen avulla pyrittiin lisäämään asiakasperheiden osallistumista avointen varhaiskasvatusyksiköiden toimintaan ja sen suunnitteluun sekä toteuttamiseen. Tavoitteena oli luoda asiakkaille parempi kokemus osallisuudestaan sekä omista vaikutusmahdollisuuksistaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.
Teoreettinen viitekehys muodostuu käyttäytymistaloustieteestä ja palvelumuotoilusta. Palvelumuotoilu näytteli vahvaa roolia suhteessa prosessin muotoon ja työtapojen valintaan. Valintamuotoilua käytettiin käyttöönottovaiheen ratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Opinnäytetyöprosessi jakautuu kuuteen osaan. Läpi kehittämisprosessin palvelumuotoilun menetelmiä sovellettiin henkilöstön ja asiakkaiden kanssa toteutettavissa yhteiskehittämisen työpajoissa. Kehittämisprosessin käyttöönottovaiheessa fyysisen ympäristön muokkaukseen sovellettiin Iso-Britannian Behavioral Insights Teamin (BIT) EAST-mallia. Prosessi päättyy arviointiin yhdessä henkilöstön kanssa sekä asiakaskyselyjen tuloksiin.
Henkilöstön mukaan kehittämisprojekti herätti pohtimaan osallisuuden merkitystä erityisesti avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa, joissa asiakkaat vaihtuvat ja etukäteen suunnitteleminen on toisinaan haastavaa. Henkilöstö koki saaneensa paljon uusia työkaluja ja menetelmiä jatkaakseen osallisuuden kehittämistä yksiköissään. Lisäksi sivutuotteena tapahtunut asiakkaiden henkilökohtaiseen huomiointiin panostaminen oli huomattu sekä henkilöstön että asiakkaiden osalta. Käyttöönottovaiheen valintamuotoilu kuukausiohjelman ja Toivepuun muodossa koettiin asiakkaiden ja henkilöstön puolesta yleisesti hyväksi ja yksikertaiseksi tavaksi auttaa asiakkaita osallistumaan toimintaan ja sen suunnitteluun. Toivon että tämä opinnäytetyön kehittämisprojekti toimii pohjana jatkuvalle kehittämiselle niin, että osallisuuden kehittämisen lisäksi päästään paneutumaan myös varhaiskasvatuksen muihin osa-alueisiin.
Teoreettinen viitekehys muodostuu käyttäytymistaloustieteestä ja palvelumuotoilusta. Palvelumuotoilu näytteli vahvaa roolia suhteessa prosessin muotoon ja työtapojen valintaan. Valintamuotoilua käytettiin käyttöönottovaiheen ratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Opinnäytetyöprosessi jakautuu kuuteen osaan. Läpi kehittämisprosessin palvelumuotoilun menetelmiä sovellettiin henkilöstön ja asiakkaiden kanssa toteutettavissa yhteiskehittämisen työpajoissa. Kehittämisprosessin käyttöönottovaiheessa fyysisen ympäristön muokkaukseen sovellettiin Iso-Britannian Behavioral Insights Teamin (BIT) EAST-mallia. Prosessi päättyy arviointiin yhdessä henkilöstön kanssa sekä asiakaskyselyjen tuloksiin.
Henkilöstön mukaan kehittämisprojekti herätti pohtimaan osallisuuden merkitystä erityisesti avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa, joissa asiakkaat vaihtuvat ja etukäteen suunnitteleminen on toisinaan haastavaa. Henkilöstö koki saaneensa paljon uusia työkaluja ja menetelmiä jatkaakseen osallisuuden kehittämistä yksiköissään. Lisäksi sivutuotteena tapahtunut asiakkaiden henkilökohtaiseen huomiointiin panostaminen oli huomattu sekä henkilöstön että asiakkaiden osalta. Käyttöönottovaiheen valintamuotoilu kuukausiohjelman ja Toivepuun muodossa koettiin asiakkaiden ja henkilöstön puolesta yleisesti hyväksi ja yksikertaiseksi tavaksi auttaa asiakkaita osallistumaan toimintaan ja sen suunnitteluun. Toivon että tämä opinnäytetyön kehittämisprojekti toimii pohjana jatkuvalle kehittämiselle niin, että osallisuuden kehittämisen lisäksi päästään paneutumaan myös varhaiskasvatuksen muihin osa-alueisiin.