Jalkaterapiayrittäjien työhyvinvoinnin kehittäminen
Reinikainen, Anna (2019)
Reinikainen, Anna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003263919
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003263919
Tiivistelmä
Yrittäjän työhyvinvointi on edellytys menestyvälle yritystoiminnalle. Yrittäjien ja etenkin yksinyrittäjien määrä on ollut selvässä kasvussa viimeisten vuosien aikana. Tällä hetkellä yksinyrittäjiä on Suomessa noin 171 000. Jalkaterapeuteista suurin osa työskentelee yksityisellä sektorilla joko yksinyrittäjänä tai yksityisen yrityksen palveluksessa. Varovaisen arvion mukaan maassamme on noin sata jalkaterapiayrittäjää. Opinnäytetyön tavoitteena on edistää jalkaterapiayrittäjien työhyvinvointia. Tarkoituksena oli selvittää jalkaterapiayrittäjien työhyvinvoinnin nykytilaa sekä laatia saatujen tutkimustulosten ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta suositukset, joiden avulla jalkaterapiayrittäjät voivat kehittää jatkossa omaa työhyvinvointiaan.
Opinnäytetyön lähestymistavaksi valittiin kehittämistutkimus, josta toteutettiin kaksi ensimmäistä vaihetta. Tutkimuksellinen osuus toteutettiin kvantitatiivista tutkimusotetta hyödyntäen ja tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä (N=23). Kyselyllä kerättiin tietoa jalkaterapiayrittäjien työhyvinvoinnin nykytilasta sekä siitä, mitkä tekijät edistävät vastaajien mielestä jalkaterapeuttiyrittäjien työhyvinvointia ja mitkä tekijät heikentävät sitä. Kyselylomakkeen pohjana käytettiin Suomen Yrittäjien hyvinvointibarometriä 2014. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on työhyvinvoinnin portaat -mallia (Rauramo 2012).
Jalkaterapiayrittäjät arvioivat oman työkykynsä keskimääräistä paremmaksi. Lähes kaikki kokivat, että heillä on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti yrityksen toimintaan liittyvistä asioista. He saivat tarvittaessa tukea läheisiltä ja huolehtivat siitä, että heillä on riittävästi aikaa perheelle ja tärkeille ihmissuhteille. Merkittävimmät työssä jaksamista haittaavat tekijät olivat työpäivien venyminen, vaikeus töiden ennakoimisessa, runsas hallinnollinen työ ja byrokratia sekä vaikeudet työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Jalkaterapiayrittäjät toivoivat heille järjestettävän hyvinvoinnin tukemiseksi säännöllistä ryhmäliikuntaa, yrittäjämentorointia, ensiapukursseja sekä virkistystapahtumia.
Tutkimustulosten sekä teoreettisen viitekehyksen pohjalta laadittiin jalkaterapiayrittäjille työhyvinvoinnin kehittämissuositukset. Opinnäytetyön toimeksiantaja pystyy hyödyntämään tutkimuksen tuloksia sekä suosituksia mm. koulutuksissa ja tapahtumissa sekä kehittäessään omaa toimintaansa jalkaterapiayrittäjien työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Opinnäytetyön lähestymistavaksi valittiin kehittämistutkimus, josta toteutettiin kaksi ensimmäistä vaihetta. Tutkimuksellinen osuus toteutettiin kvantitatiivista tutkimusotetta hyödyntäen ja tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä (N=23). Kyselyllä kerättiin tietoa jalkaterapiayrittäjien työhyvinvoinnin nykytilasta sekä siitä, mitkä tekijät edistävät vastaajien mielestä jalkaterapeuttiyrittäjien työhyvinvointia ja mitkä tekijät heikentävät sitä. Kyselylomakkeen pohjana käytettiin Suomen Yrittäjien hyvinvointibarometriä 2014. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on työhyvinvoinnin portaat -mallia (Rauramo 2012).
Jalkaterapiayrittäjät arvioivat oman työkykynsä keskimääräistä paremmaksi. Lähes kaikki kokivat, että heillä on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti yrityksen toimintaan liittyvistä asioista. He saivat tarvittaessa tukea läheisiltä ja huolehtivat siitä, että heillä on riittävästi aikaa perheelle ja tärkeille ihmissuhteille. Merkittävimmät työssä jaksamista haittaavat tekijät olivat työpäivien venyminen, vaikeus töiden ennakoimisessa, runsas hallinnollinen työ ja byrokratia sekä vaikeudet työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Jalkaterapiayrittäjät toivoivat heille järjestettävän hyvinvoinnin tukemiseksi säännöllistä ryhmäliikuntaa, yrittäjämentorointia, ensiapukursseja sekä virkistystapahtumia.
Tutkimustulosten sekä teoreettisen viitekehyksen pohjalta laadittiin jalkaterapiayrittäjille työhyvinvoinnin kehittämissuositukset. Opinnäytetyön toimeksiantaja pystyy hyödyntämään tutkimuksen tuloksia sekä suosituksia mm. koulutuksissa ja tapahtumissa sekä kehittäessään omaa toimintaansa jalkaterapiayrittäjien työhyvinvoinnin näkökulmasta.