Fyysisen kuormituksen ajankohdan ja unenlaadun yhteys työssäkäyvillä liikunnan harrastajilla
Lappalainen, Julia; Väänänen, Jussi (2019)
Lappalainen, Julia
Väänänen, Jussi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002242710
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002242710
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia fyysisen kuormituksen ajankohdan vaikutusta työssäkäyvien liikuntaa harrastavien henkilöiden unenlaatuun ja unirytmiin. Lisäksi tarkasteltiin henkilöiden kokeman eli subjektiivisen unenlaadun ja mitatun eli objektiivisen unenlaadun yhteyttä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä suomalaisen yrityksen Oura Healthin kanssa. Tutkimuksessa käytettiin mittavälineenä Oura Healthin älysormusta, joka kerää tietoa henkilön unenlaadusta ja palautumisesta.
Tutkimukseen rekrytoitiin 10 koehenkilöä, joista kahdeksalta saatiin analysoitavaa materiaalia. Koehenkilöt arvottiin kahteen eri ryhmään, jotka harjoittelivat kaksi viikkoa aamulla ennen kahtatoista ja kaksi viikkoa illalla kuuden jälkeen. Harjoittelun jälkeisiltä öiltä kerättiin tietoa Oura-sormuksella. Koehenkilöt arvioivat omaa unenlaatuaan kyselylomakkeella sekä aamu- että iltaviikkojen jälkeen. Saatu materiaali analysoitiin tilastollisesti IBM SPSS Statistics -ohjelmalla. Harjoitusajankohdan vaikutusta unenlaatuun tutkittiin syvän unen määrän, yöllä hereillä ollun ajan, yönaikaisen leposykkeen ja sykevälivaihtelun avulla. Lisäksi tutkittiin henkilöiden kronotyypin eli vuorokausirytmin ilmentymän vaikutusta edellä mainittuihin muuttujiin sekä harjoitusajankohdan vaikutusta henkilön unirytmiin.
Fyysisen kuormituksen ajankohdalla ei ollut vaikutusta syvän unen määrään, yöllä hereillä oltuun aikaan tai yönaikaiseen keskisykkeeseen ja sykevälivaihteluun (p > 0,05). Tulokset eivät muuttuneet, vaikka kronotyyppi otettiin huomioon analyysissa. Unirytmin osalta tulokset olivat epäjohdonmukaisia koehenkilöiden kesken. Yksittäisillä koehenkilöillä havaittiin eroja joissain unenlaatua kuvaavissa muuttujissa (p < 0,05). Johtopäätöksinä voidaan sanoa, että harjoitusajankohdalla ei yleisesti ole merkitystä unenlaadulle, mutta yksilön kannalta havaitut muutokset voivat olla merkittäviä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kliinisen päättelyn tukena esimerkiksi työfysioterapiassa, kun tarkastellaan ihmisen kuormittumista työssä ja vapaa-ajalla sekä kuormituksesta palautumista. The purpose of the thesis was to examine how exercising in the morning or in the evening affects sleep quality and sleep-wake pattern of working people. The relation between subjective and objective sleep quality was also analyzed. The study was commissioned by a Finnish company Oura Health. Data for this thesis were collected with the Oura ring, a smart ring by Oura Health.
10 test subjects were recruited and criteria meeting data were gathered from eight test subjects. The test subjects were divided into two groups. Groups exercised for two weeks in the morning before noon and for two weeks in the evening after 6pm. The test subjects wore the Oura ring during sleep. Subjective sleep quality was evaluated twice with Short Pittsburg Sleep Quality Index. The material gathered was analyzed statistically with IBM SPSS Statistics. Variables used in the analysis were the amount of deep sleep, wake up after sleep onset, heart rate variability and heart rate during sleep. The effect of chronotype was included into the analysis. In addition, the relation between exercise timing and sleep-wake pattern was studied.
The results of the study show that exercise timing had no effect on the amount of deep sleep, wake up after sleep onset (WASO), heart rate variability or average heart rate during sleep (p > 0,05). The results did not change when chronotype was taken into consideration. Changes in sleep quality were found in some individuals (p < 0,05). As a result of this study, it can be concluded that exercise timing does not have an effect on sleep quality and sleep-wake pattern in general. Among individuals exercise timing can be meaningful. This conclusion can be taken into consideration in physical therapy for example in the evaluation of the relation between work strain and recovery.
Tutkimukseen rekrytoitiin 10 koehenkilöä, joista kahdeksalta saatiin analysoitavaa materiaalia. Koehenkilöt arvottiin kahteen eri ryhmään, jotka harjoittelivat kaksi viikkoa aamulla ennen kahtatoista ja kaksi viikkoa illalla kuuden jälkeen. Harjoittelun jälkeisiltä öiltä kerättiin tietoa Oura-sormuksella. Koehenkilöt arvioivat omaa unenlaatuaan kyselylomakkeella sekä aamu- että iltaviikkojen jälkeen. Saatu materiaali analysoitiin tilastollisesti IBM SPSS Statistics -ohjelmalla. Harjoitusajankohdan vaikutusta unenlaatuun tutkittiin syvän unen määrän, yöllä hereillä ollun ajan, yönaikaisen leposykkeen ja sykevälivaihtelun avulla. Lisäksi tutkittiin henkilöiden kronotyypin eli vuorokausirytmin ilmentymän vaikutusta edellä mainittuihin muuttujiin sekä harjoitusajankohdan vaikutusta henkilön unirytmiin.
Fyysisen kuormituksen ajankohdalla ei ollut vaikutusta syvän unen määrään, yöllä hereillä oltuun aikaan tai yönaikaiseen keskisykkeeseen ja sykevälivaihteluun (p > 0,05). Tulokset eivät muuttuneet, vaikka kronotyyppi otettiin huomioon analyysissa. Unirytmin osalta tulokset olivat epäjohdonmukaisia koehenkilöiden kesken. Yksittäisillä koehenkilöillä havaittiin eroja joissain unenlaatua kuvaavissa muuttujissa (p < 0,05). Johtopäätöksinä voidaan sanoa, että harjoitusajankohdalla ei yleisesti ole merkitystä unenlaadulle, mutta yksilön kannalta havaitut muutokset voivat olla merkittäviä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kliinisen päättelyn tukena esimerkiksi työfysioterapiassa, kun tarkastellaan ihmisen kuormittumista työssä ja vapaa-ajalla sekä kuormituksesta palautumista.
10 test subjects were recruited and criteria meeting data were gathered from eight test subjects. The test subjects were divided into two groups. Groups exercised for two weeks in the morning before noon and for two weeks in the evening after 6pm. The test subjects wore the Oura ring during sleep. Subjective sleep quality was evaluated twice with Short Pittsburg Sleep Quality Index. The material gathered was analyzed statistically with IBM SPSS Statistics. Variables used in the analysis were the amount of deep sleep, wake up after sleep onset, heart rate variability and heart rate during sleep. The effect of chronotype was included into the analysis. In addition, the relation between exercise timing and sleep-wake pattern was studied.
The results of the study show that exercise timing had no effect on the amount of deep sleep, wake up after sleep onset (WASO), heart rate variability or average heart rate during sleep (p > 0,05). The results did not change when chronotype was taken into consideration. Changes in sleep quality were found in some individuals (p < 0,05). As a result of this study, it can be concluded that exercise timing does not have an effect on sleep quality and sleep-wake pattern in general. Among individuals exercise timing can be meaningful. This conclusion can be taken into consideration in physical therapy for example in the evaluation of the relation between work strain and recovery.