Näytteensyöttäjän käyttöönotto ja validointi natriumille ja kaliumille
Hämäläinen, Jonatan (2019)
Hämäläinen, Jonatan
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121727183
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121727183
Tiivistelmä
Opintonäytetyö suoritettiin Kymen ympäristölaboratorio Oy:lle, polttolaboratorion tiloissa. Laboratorio on FINAS-akkreditoitu standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 mukaan.
Opinnäytetyön tavoite oli tutustua laboratoriossa olevan PerkinElmer PinAAcle 500-atomiabsorptiospektrofotometrin lisälaitteena toimivaan näytteensyöttäjään. Tarkoituksena oli oppia tämän lisälaitteen käytöstä osana mittaustyötä ja sen jälkeen validoida natriumin ja kaliumin mittaukset kahdesta näytetyypistä tätä näytteensyöttäjää käyttäen. Toissijainen, tavoite työssä oli verrata tätä kautta saatuja tuloksia käsinsyötöllä saatuihin tuloksiin.
Käytetyt näytteet olivat mustalipeä ja sähkösuodintuhka, kumpikin saadaan sivutuotteena paperiteollisuuden osana.
Samoista näytetyypeistä on aiemmin mitattu natriumia ja kaliumia samalla instrumentilla, mutta näytteet on syötetty spektrofotometriin käsin. Nämä mittaustyöt, käsinsyötöllä tehtynä, oli jo ennestään validoitu. Kun tämä yllä mainittu näytteensyötin otetaan käyttöön, se muuttaa mittaustekniikkaa ympäröiviä olosuhteita, ja täten vaatii uuden validoinnin.
Ennen varsinaisia validoinnin mittauksia suoritettiin myös muutamia kokeita, jotka toimivat samalla harjoituksena instrumentin käyttämiseen. Muun muassa testattiin mahdollisuutta, että natriumille ja kaliumille voitaisiin tehdä vain yksi kantaliuos, jossa olisi kumpaakin alkuainetta. Testattiin myös cesiumin vaikutusta ionisaatiopuskurina näiden kahden alkuaineen mittaustuloksiin.
Lopputuloksena työlle saatiin natriumin kaikki mittaukset suoritettua, mutta osa tuloksista viittasi lisätyön tarpeeseen, jotta mittausten tarkkuudesta voidaan olla varma. Natriumilla havaittiin myös eroa käsin- ja automaattisyötön välillä. Kaliumista ei täydellistä sarjaa analyysejä saatu tehtyä, mutta havaittiin, että käsin- ja automaattisyötön välillä ei vaikuta olevan juuri eroa.
Opinnäytetyön tavoite oli tutustua laboratoriossa olevan PerkinElmer PinAAcle 500-atomiabsorptiospektrofotometrin lisälaitteena toimivaan näytteensyöttäjään. Tarkoituksena oli oppia tämän lisälaitteen käytöstä osana mittaustyötä ja sen jälkeen validoida natriumin ja kaliumin mittaukset kahdesta näytetyypistä tätä näytteensyöttäjää käyttäen. Toissijainen, tavoite työssä oli verrata tätä kautta saatuja tuloksia käsinsyötöllä saatuihin tuloksiin.
Käytetyt näytteet olivat mustalipeä ja sähkösuodintuhka, kumpikin saadaan sivutuotteena paperiteollisuuden osana.
Samoista näytetyypeistä on aiemmin mitattu natriumia ja kaliumia samalla instrumentilla, mutta näytteet on syötetty spektrofotometriin käsin. Nämä mittaustyöt, käsinsyötöllä tehtynä, oli jo ennestään validoitu. Kun tämä yllä mainittu näytteensyötin otetaan käyttöön, se muuttaa mittaustekniikkaa ympäröiviä olosuhteita, ja täten vaatii uuden validoinnin.
Ennen varsinaisia validoinnin mittauksia suoritettiin myös muutamia kokeita, jotka toimivat samalla harjoituksena instrumentin käyttämiseen. Muun muassa testattiin mahdollisuutta, että natriumille ja kaliumille voitaisiin tehdä vain yksi kantaliuos, jossa olisi kumpaakin alkuainetta. Testattiin myös cesiumin vaikutusta ionisaatiopuskurina näiden kahden alkuaineen mittaustuloksiin.
Lopputuloksena työlle saatiin natriumin kaikki mittaukset suoritettua, mutta osa tuloksista viittasi lisätyön tarpeeseen, jotta mittausten tarkkuudesta voidaan olla varma. Natriumilla havaittiin myös eroa käsin- ja automaattisyötön välillä. Kaliumista ei täydellistä sarjaa analyysejä saatu tehtyä, mutta havaittiin, että käsin- ja automaattisyötön välillä ei vaikuta olevan juuri eroa.