Oma-aloitteisuutta edistämässä : Kohti nuorten aktiivisempaa toimintaa nuorten työpaja Duunaamolla
Syväterä, Milja-Mari (2019)
Syväterä, Milja-Mari
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925511
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925511
Tiivistelmä
Nuorten aktivointi on tärkeä osa työpajatoimintaa. Nuorten työpajatoiminnassa halutaan ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja tukea nuorten osallisuutta sekä elämänhallintataitoja. Oma-aloitteisuuden ja itsenäisen toiminnan ollessa vähäistä nuorten työpaja Duunaamolla, haluttiin löytää keinoja edistämään niitä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa, millainen ohjaus työpajalla edistää nuorten omaaloitteisuuden ja itsenäisemmän toiminnan toteutumista. Opinnäytetyön tuloksena syntyy valmis toimintamalli, jonka tarkoituksena on antaa työpajan nuorille työkalut oma-aloitteisempaan toimintaan. Tavoitteena on löytää toimintamalli, joka on työpajan nuorille mieluinen ja heidän tarpeitansa vastaava.
Työn aihe on toteutettu tilaajan toiveesta. Opinnäytetyön tilaaja on Hämeen Setlementti. Opinnäytetyön aihe sijoittuu pääosin nuorten työpaja, Duunaamolle, joka on Hämeen Setlementin yksi toimipisteistä. Duunaamolla suoritin myös viimeisen työharjoitteluni.
Opinnäytetyössä avataan työpajatoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan lisäksi käsitteitä, jotka ovat olennainen osa opinnäytetyötä. Käsitteitä, joita opinnäytetyössä avataan, ovat oma-aloitteisuus, osallisuus, osallistuminen, sosiaalinen vahvistaminen, vaikuttaminen sekä sisäinen motivaatio. Näiden lisäksi opinnäytetyössä käsitellään lyhyesti kehittämistoimintaa sekä tilaustutkimusta tutkimuseettisyyden näkökulmasta.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisen tutkimusmenetelmän avulla. Työn materiaalin aineistonkeruu painottui havainnointiin ja haastatteluihin. Havainnointi toteutettiin työharjoittelun yhteydessä nuorten työpajalla. Haastattelut puolestaan toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna harjoittelun loppuvaiheessa. Havainnointia ja haastatteluita käsitellään omassa luvussaan, jossa avataan tarkemmin havainnoinnissa selvinneitä asioita sekä haastatteluiden tuloksia.
Haastatteluiden aikana nousi esiin ajatus aamupalavereista, joiden avulla saataisiin nuoria aktivoitua työpajalla. Keskustelua oli ensin työtehtävälistasta, jonka avulla nuoret tietäisivät päivän työtehtävistä. Työtehtävälistasta keskustellessa tuli kuitenkin ajatus yhteisistä aamuhetkistä, josta syntyi ajatus aamupalavereista. Aamupalavereiden avulla tarkoitus on edistää nuorten omaaloitteisuutta työpajalla sekä tuoda lyhyt yhteinen hetki aamuun.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa, millainen ohjaus työpajalla edistää nuorten omaaloitteisuuden ja itsenäisemmän toiminnan toteutumista. Opinnäytetyön tuloksena syntyy valmis toimintamalli, jonka tarkoituksena on antaa työpajan nuorille työkalut oma-aloitteisempaan toimintaan. Tavoitteena on löytää toimintamalli, joka on työpajan nuorille mieluinen ja heidän tarpeitansa vastaava.
Työn aihe on toteutettu tilaajan toiveesta. Opinnäytetyön tilaaja on Hämeen Setlementti. Opinnäytetyön aihe sijoittuu pääosin nuorten työpaja, Duunaamolle, joka on Hämeen Setlementin yksi toimipisteistä. Duunaamolla suoritin myös viimeisen työharjoitteluni.
Opinnäytetyössä avataan työpajatoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan lisäksi käsitteitä, jotka ovat olennainen osa opinnäytetyötä. Käsitteitä, joita opinnäytetyössä avataan, ovat oma-aloitteisuus, osallisuus, osallistuminen, sosiaalinen vahvistaminen, vaikuttaminen sekä sisäinen motivaatio. Näiden lisäksi opinnäytetyössä käsitellään lyhyesti kehittämistoimintaa sekä tilaustutkimusta tutkimuseettisyyden näkökulmasta.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisen tutkimusmenetelmän avulla. Työn materiaalin aineistonkeruu painottui havainnointiin ja haastatteluihin. Havainnointi toteutettiin työharjoittelun yhteydessä nuorten työpajalla. Haastattelut puolestaan toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna harjoittelun loppuvaiheessa. Havainnointia ja haastatteluita käsitellään omassa luvussaan, jossa avataan tarkemmin havainnoinnissa selvinneitä asioita sekä haastatteluiden tuloksia.
Haastatteluiden aikana nousi esiin ajatus aamupalavereista, joiden avulla saataisiin nuoria aktivoitua työpajalla. Keskustelua oli ensin työtehtävälistasta, jonka avulla nuoret tietäisivät päivän työtehtävistä. Työtehtävälistasta keskustellessa tuli kuitenkin ajatus yhteisistä aamuhetkistä, josta syntyi ajatus aamupalavereista. Aamupalavereiden avulla tarkoitus on edistää nuorten omaaloitteisuutta työpajalla sekä tuoda lyhyt yhteinen hetki aamuun.