Sosiaalisen median yhteisöt markkinointikanavana – yrittäjän sosiaalisen median markkinointi- ja sisältöstrategian määrittely
Lundahl, Nina (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925443
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925443
Tiivistelmä
Kehittämishankkeen kohteena oli miesten mittatilausjalkineita käsityönä valmistavan yksinyrittäjän markkinoinnin kehittäminen rajautuen määrittelemään yrittäjän sosiaalisen median yhteisöissä toimimiseen optimoidun markkinointi- ja sisältöstrategian.
Keskeinen tietoperusta rakentui inbound-markkinoinnin, sisältöstrategian ja sisältömarkkinoinnin sekä sosiaalisen median, sosiaalisen median yhteisöllisyyden ja sosiaalisen median markkinointistrategian ympärille. Sosiaalisen median vuorovaikutteinen tiedonjakaminen on mahdollistanut postmodernien heimojen ja verkkoyhteisöjen syntymisen. Yhteisöissä toimiminen kaupallisena toimijana edellyttää yhteisön tuntemusta eli asiakaslähtöistä sisältöjen ja toiminnan suunnittelua pohjautuen sisältöstrategiassa määriteltäviin persooniin ja sisältöteemoihin sekä asiakaspolkuihin. Myös yrittäjän ajankäytön hallinta ja tavoitteisiin soveltuvan, asiakastuntemusta ja tiedonhallintaa tukevan teknologisen valmiuden varmistaminen on osa markkinointi- ja sisältöstrategian määrittelyä.
Toiminnan kehittämisen menetelminä hyödynnettiin RENL-mallin mukaista hahmotusta sosiaalisen median markkinointistrategian määrittelylle. Mallissa määritellään sisältökeskeisen ja alustakeskeiset strategiset toimet, jotka ohjaavat valintoja liittyen sisällölliseen esittelyyn ja verkossa tapahtuvaan sitouttamiseen sekä alusta- ja sovellusvalintoja ohjaavaan verkottumisen ja kuuntelun toimiin.
Kehittämishankkeen empiirinen osuus tehtiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin yrittäjälle tehtyjä kahta laadullista syvähaastattelua, jotka pohjautuivat valmiiksi strukturoituihin kysymyksiin ja yrittäjän näkemysten syntymistä avustaviin taustamateriaaleihin. Lisäksi toteutettiin kvantitatiivinen web-kysely yrittäjän kannalta potentiaalisessa sosiaalisen median yhteisössä. Kysely sisälsi ennalta määriteltyjä valintavaihtoehtoja. Kyselyn tulokset hyödynnettiin yrittäjän haastatteluiden tukena ja osin myös suoraan kehittämishankkeen johtopäätösten tukena. Johtopäätösten teon pääperiaatteena oli tukeutua yrittäjän oman näkemyksen määrittämiin ratkaisuihin, joita tuettiin kehittämishankkeessa toteutetun asiakasymmärrystä lisäävän tutkimuksen ja muun kerätyn tiedon avulla.
Kehittämishankkeen pohjalta laadittiin yrittäjälle sosiaalisen median markkinointi- ja sisältöstrategia, joka sisälsi toimintaa ohjaavia huoneentauluja sekä sosiaalisen median asiakaspolkujen analysoivan hahmotuksen havainnollistamaan nykytilannetta ja sen kehittämismahdollisuuksia.
Keskeinen tietoperusta rakentui inbound-markkinoinnin, sisältöstrategian ja sisältömarkkinoinnin sekä sosiaalisen median, sosiaalisen median yhteisöllisyyden ja sosiaalisen median markkinointistrategian ympärille. Sosiaalisen median vuorovaikutteinen tiedonjakaminen on mahdollistanut postmodernien heimojen ja verkkoyhteisöjen syntymisen. Yhteisöissä toimiminen kaupallisena toimijana edellyttää yhteisön tuntemusta eli asiakaslähtöistä sisältöjen ja toiminnan suunnittelua pohjautuen sisältöstrategiassa määriteltäviin persooniin ja sisältöteemoihin sekä asiakaspolkuihin. Myös yrittäjän ajankäytön hallinta ja tavoitteisiin soveltuvan, asiakastuntemusta ja tiedonhallintaa tukevan teknologisen valmiuden varmistaminen on osa markkinointi- ja sisältöstrategian määrittelyä.
Toiminnan kehittämisen menetelminä hyödynnettiin RENL-mallin mukaista hahmotusta sosiaalisen median markkinointistrategian määrittelylle. Mallissa määritellään sisältökeskeisen ja alustakeskeiset strategiset toimet, jotka ohjaavat valintoja liittyen sisällölliseen esittelyyn ja verkossa tapahtuvaan sitouttamiseen sekä alusta- ja sovellusvalintoja ohjaavaan verkottumisen ja kuuntelun toimiin.
Kehittämishankkeen empiirinen osuus tehtiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin yrittäjälle tehtyjä kahta laadullista syvähaastattelua, jotka pohjautuivat valmiiksi strukturoituihin kysymyksiin ja yrittäjän näkemysten syntymistä avustaviin taustamateriaaleihin. Lisäksi toteutettiin kvantitatiivinen web-kysely yrittäjän kannalta potentiaalisessa sosiaalisen median yhteisössä. Kysely sisälsi ennalta määriteltyjä valintavaihtoehtoja. Kyselyn tulokset hyödynnettiin yrittäjän haastatteluiden tukena ja osin myös suoraan kehittämishankkeen johtopäätösten tukena. Johtopäätösten teon pääperiaatteena oli tukeutua yrittäjän oman näkemyksen määrittämiin ratkaisuihin, joita tuettiin kehittämishankkeessa toteutetun asiakasymmärrystä lisäävän tutkimuksen ja muun kerätyn tiedon avulla.
Kehittämishankkeen pohjalta laadittiin yrittäjälle sosiaalisen median markkinointi- ja sisältöstrategia, joka sisälsi toimintaa ohjaavia huoneentauluja sekä sosiaalisen median asiakaspolkujen analysoivan hahmotuksen havainnollistamaan nykytilannetta ja sen kehittämismahdollisuuksia.